fbpx
Kolumnit Uutiset

Suomalaiset ovat huippuosaajia

Yläastetta päättävien keskuudessa tehty kansainvälinen Pisa-tutkimus kertoo vuosi toisensa jälkeen suomalaislasten osaavan kirjoittaa, lukea, laskea ja käyttää tietotekniikkaa parhaiten maailmassa, tai ainakin lähes.

Toistuvasti olemme olleet kärkikolmikossa.

Alkuviikosta julkistettu OECD:n kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC 2012) kertoo samaa suomalasista aikuisista. Kun 24 maan 16 – 65-vuotiaiden vastaavia tietoja verrattiin, nousi Suomi kakkoseksi heti Japanin jälkeen.

Yhteenveto on helppo: suomalaiset ovat huippuosaajia taidoissa, joilla luodaan menestyksen eväitä myös taloudessa.

Jokin kuitenkin klikkaa. Suomen talous syöksyy alamäkeä. Teollisuustuotanto laskee jo neljättä vuotta peräkkäin, yritysten ulosliputus kiihtyy ja työttömyys kasvaa.

Kaikkea kehitystä ei voi panna taloustaantuman piikkiin. Verrokkimaina voidaan käyttää esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa. Öljyrahoissa kylpevä Norja ei verrokiksi kelpaa.

Ruotsin teollisuus porskuttaa ja vienti vetää. Eikä Tanskassakaan mene hassummin. Työttömyys pysyy alle kuudessa prosentissa, eikä julkinen velka kasva kuten meillä.

Ulkoisten tekijöiden sijaan katseet pitääkin kääntää omaan tekemiseen. Nokian kännykkäbisnes on yksi esimerkki menestyksen eväiden kadottamisesta. Yhtiöllä oli kaikki edellytykset vahvistaa ykkösasemaansa alalla. Oli valtavat kassavarannot investoida ja kehittää, oli maailman osaavinta työvoimaa ja markkinat hallussa.

Muut kuitenkin porskuttivat ohi, eikä takamatkalta ollut mitään mahdollisuutta kiriä parhaiden rinnalle ontuvalla tekniikalla, markkinoiden uskon menettäneenä.

Nämä samat ihmiset, jotka potkivat hetken kiviä kilometritehtaalla, ovat jo viritelleet paljon uuttaa. Moni Nokia-osaaja tekee jo hihat käärittynä töitä, työllistää kaverinsa ja pian kaverinsa kaverin.

Lukuisia menestystarinoita on oraalla, kertovat asiantuntijat.

Samalla koettu panee kysymään, miksi he pärjäävät pienessä porukassa ja kehittävät uusia kilpailukykyisiä tuotteita, mutta eivät onnistuneet Nokiassa?

Väkisinkin tulee mieleen, osataanko suomalaisissa yrityksissä hyödyntää talon osaajapotentiaalia. Meneekö talon paras tieto markkinoista, asiakkaista, tuotteiden muutos- ja kehitystarpeista päätöksentekoon? Suomalaisyrityksissä perisyntinä tahtoo yhä olla hierarkkisuus, jolloin käy helposti niin, että päätökset tehdään ja strategiat laaditaan puutteellisen tiedon varassa.

Tekeminen ja asiakkaiden tarpeet eivät ohjaa johdon toimintaa. Kovalla työllä ja nollasopimuksilla korjataan, mitä korjattavissa on.

Tästä taitaa olla kyse myös kemiallisessa metsäteollisuudessa. Ostettiin lisäkapasiteettia Amerikasta, kun olisi pitänyt jatkojalostaa puuta uuteen käyttöön.

Insinöörit tehtailla kyllä puhuivat tästä, mutta johdon päätöksiin eivät puheet vaikuttaneet.

Menot