Uutiset

Suomalaiset säikähtivät pörssiheiluntaa

Suomalaissijoittajien riskinottohalut ja kiinnostus pörssiosakkeisiin ovat notkahtaneet puolessa vuodessa. Myös usko Helsingin pörssiin on hiipunut. Suomessa on pelästytty Kiina-peräistä pörssikuohuntaa ja syksyn rajua korjausliikettä selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Tiedot ilmenevät Danske Bankin tuoreesta sijoittajabarometrista, johon osallistui sijoittajia ja sijoittamisesta kiinnostuneita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Osakkeet arvioi kiinnostavaksi sijoituskohteeksi enää 56 prosenttia suomalaisvastaajista. Vielä keväällä osuus oli 70 prosenttia.

PUDOTUSTA VOI PITÄÄ yllättävänä, sillä korot ovat historiallisissa pohjalukemissa ja osakkeet siksi sijoituskohteena vailla houkuttelevia kilpailijoita. Osakekursseja tukeva keskuspankkielvytyskin on ilmeisesti vankistumassa.

Danske Bankin varallisuudenhoidon johtajan Kimmo Laaksosen mukaan viimeaikainen korjausliike on ollut vasta paluuta lähemmäs pitkän trendinousun perustasoa eikä enteile syöksykierrettä.

– Odotamme yleisesti osakemarkkinoiden kehittyvän myönteisesti loppuvuoden aikana, vaikka markkinaliikkeet voivat olla voimakkaita molempiin suuntiin. Osakkeiden osinkotuotto on nyt erittäin korkealla korkotasoon verrattuna.

Skeptisyydestään huolimatta suomalaiset ovat kyselyn perusteella kohtalaisen tyytyväisiä sijoitustuottoihinsa eivätkä menetä yöuniaan niiden vuoksi.

LÄHES SEITSEMÄN kymmenestä suomalaisvastaajasta arvioi, ettei Helsingin pörssi tule seuraavan vuoden aikana nousemaan. Samalla oma kotimarkkina on tipahtanut kiinnostavuudeltaan suomalaisten silmissä vasta jaetulle kolmannelle sijalle kehittyvien markkinoiden ja maailman perään, Euroopan rinnalle.

Laaksosen mukaan epäluottamus heijastelee kotimaan talousvaikeuksia. Muissa Pohjoismaissa kotimarkkinaan uskotaan ja siitä ollaan kaikkein kiinnostuneimpia.

Barometrin mukaan suomalaiset kokevat itse hajauttavansa sijoituksiaan, vaikka satsaavat todellisuudessa tyypillisesti suurimman osan sijoitusvaroistaan kotimaahan.

Suomessa myös luotetaan kehittyvien markkinoiden mahdollisuuksiin enemmän kuin muualla. Kiinakin on pysynyt suomalaisten suosiossa, viime aikojen epävarmuuksista huolimatta.

– Suomen markkina kulkee käsi kädessä kehittyvien markkinoiden kanssa. Mekin olemme Yhdysvalloista katsottuna reuna-alueella. Hajautusmielessä suomalaisten kannattaisikin sijoittaa varsinkin Amerikkaan, koska oman pörssimme korrelaatio jenkkimarkkinoihin on pienehkö, Laaksonen vinkkaa.

Venäjä ei ole suomalaisia sijoittajia enää Krimin kriisin puhjettua juuri kiinnostanut, toisin kuin ruotsalaisia, eikä tuore kysely enteile tilanteen muuttuvan.

KIINTEISTÖJÄ suomalaisvastaajat pitivät kaikkein vähäriskisimpinä sijoituskohteina, jopa riskittömämpinä kuin valtionobligaatioita. Sama väärinkäsitys on vallalla Norjassa. Norjalaisista ja suomalaisista yli puolet arvioi kiinteistöt matalariskisiksi, tanskalaisista vain joka viides.

Laaksonen arvelee, että suomalaisten tietoisuus kiinteistöihin liittyvistä riskeistä kasvaa asuntomarkkinoiden edelleen eriytyessä ja hiipuvien alueiden hintojen laskiessa.

– Vastauksiin vaikuttaa varmasti sekin, että kiinteistöjen osuus kotitalouksien varallisuudesta on Suomessa suurempi kuin missään muualla. Pörssiosakkeissa suomalaisilla on kiinni vain saman verran kuin autoissa, hän sanoo.

Suomen sijoituskulttuurin kehittymättömyydestä kielii sekin, että suorien osakesijoitusten suosio on 2000-luvun mittaan entisestään laskenut.

Euromääräisesti kotitalouksien osakeomistukset olivat viime vuoden lopussa kutakuinkin vuoden 1999 tasolla, kun esimerkiksi pankkitalletusten kokonaissumma on samassa ajassa tuplaantunut. Sen sijaan rahasto- ja vakuutusäästäminen ovat aktiivisen markkinoinnin myötä lisääntyneet.

Asiasanat