Uutiset

Suomalaisilla pyyhkii hyvin

Paperiteollisuuden työehtokiista on ajanut Suomen kansallisen hätätilan partaalle. Samaan aikaan, kun riitaan haetaan ratkaisua neuvottelupöydässä, tyhjenevät markettien vessapaperihyllyt softemboista. Vessapaperi on nostettu arkisesta pyyhkimestä työpaikkojen kahvi- ja ruokapöytäkeskustelujen ykkösaiheeksi.

Vessapaperille on nyt käymässä samalla tavalla kuin viinallekin. Tilastojen mukaan sitä ostetaan yhä enemmän, vaikka kaikki kiistävätkin hamstraavansa sitä. Hamstraus on häpeä, joka nostattaa punan peruspyyhkijän poskille.

Hamstrauksella on kuitenkin Suomessa pitkät ja kunniakkaat perinteet.

Paperiliiton lakon ja alan työsulun myötä hamsterit ovat vain siirtyneet voista, kahvista ja viinasta pehmeämpiin arvoihin. Paperilla on väliä ainakin silloin, kun se pääsee koskettamaan suomalaisten istumatyön ja sohvalla lekottelun pehmentämiä pakaroita. Jo pelkkä ajatus sanomalehtipaperin, puutarhatuotteiden tai veden käyttämisestä nostavat istumalihasten ihon kananlihalle.

Amerikkalainen Joseph Gayette oli yllättävän kaukonäköinen mies keksiessään vessapaperin vuonna 1857. Tietämättään hän osasi laittaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen, kun hän kirjoitutti nimensä jokaiseen paperinpalaan. Jo Gayette tiesi sen, minkä me olemme nyt vasta oppineet. Mikään muu ei ole yhtä tärkeää kuin syöminen ja suolentoiminta.

Loppujen lopuksi paperiliiton työehtokiistasta on meille vain hyötyä. Viimeistään nyt meillä pyyhkii hyvin. Näillä vessapaperivarastoilla pyyhkii hyvin vielä pitkään.

Suomalaisten kekseliäisyys auttaa vessapaperikriisinkin yli. Kun vessapaperi alkaa loppua, voimme siirtyä vaihdantatalouteen. Osa kansasta käärii sievoiset voitot, kun rullallisella hyvää mieltä saa vaikkapa kilon jauhelihaa tai mäyräkoiran. Joku voi puolestaan lyödä rahoiksi järjestämällä koko perheen rullaretkiä maan rajojen ulkopuolelle. Hätätila tuli myös sikäli sopivaan saumaan, että kevään tuoreiden ylioppilaiden lahjapulmatkin on nyt ratkaistu. Voiko nuorelle antaa parempia elämän eväitä lahjaksi kuin paalillisen vessapaperia?

Loppujen lopuksi vessapaperi avaa meille kokonaisen mahdollisuuksien maailman.

Tehdään vessapaperista teema arkielämän suureen seikkailuun.

Ekoväki voi hätätilanteen pitkittyessä siirtyä vanhoihin tapoihin ja luonnon antimiin. Käsityöläiset voivat puolestaan askaroida koko perheelle omat nimikoidut pyyhkimet vanhoista T-paidoista ja ökyrikkaat voivat siirtyä suoraan setelikantaan. Viiden euron seteli riittää pikkutarpeeseen ja isompi tuotos siistiytyy viisikymppisellä. Vierasvaraksi varataan nippu kympin seteleitä.

Ehkä viimeistään nyt huomataan, että ihmisiä on ollut maapallolla paljon pitempään kuin vessapaperia. Suolentoimintaa oli jo muinaisilla roomalaisilla, vaikka softemboa ei vielä ollutkaan.

Saila Karpiola

Suolentoimintaa oli jo muinaisilla roomalaisilla, vaikka softemboa ei vielä ollutkaan.