Uutiset

Suomalaisille rikollisille tehty tutkimus paljasti väkivaltageenin

 

Professori Jari Tiihosen tutkimusryhmä on löytänyt yhteyden äärimmäisen väkivaltaisen käytöksen ja kahden geenimuunnoksen välillä. Tutkimuksen mukaan geenimuunnos lisää väkivaltaisen käytöksen riskiä.

Pohjoismaisessa tutkimuksessa analysoitiin 895 rikostuomion saaneen suomalaisen perimä, ja siinä havaittiin yhteys väkivaltarikosten ja MAOA-geenin välillä. Tutkimuksen mukaan yhteys oli erityisen suuri henkilöillä, jotka olivat tehneet lukuisia väkivaltarikoksia. Tutkimus on julkaistu Molecular Psychiatry -tiedelehdessä.

Tiihonen pitää yllättävänä, kuinka pienellä tutkittavien määrällä saatiin näytettyä toteen vahvat yhteydet MAOA-geenin väkivaltaisen käytöksen välillä.

– Verrokkiryhmällä tämän geenin esiintyvyys oli noin 40 prosentin luokkaa, kun väkivaltaisilla henkilöillä se oli noin 60 prosenttia.

Aiemmat tutkimukset MAOA:n yhteydestä väkivaltaisuuteen ovat olleet ristiriitaisia. Tutkimustietoa geenien yhteydestä toistuvaan väkivaltaisuuteen tai vakaviin väkivallantekoihin kuten henkirikoksiin ei ole tähän mennessä ollut.

Yksi tutkimuksen havainnoista oli, että useista väkivaltarikoksista tuomituilla oli perimässään verrokkiaineistoa useammin CDH13-geenin muunnos, joka vaikuttaa hermoverkkoihin. Muunnos on aiemminkin yhdistetty impulsiiviseen käytökseen.

Muista kuin väkivaltatuomioista tuomittujen vankien perimän ja niin sanotun väkivaltageenien välillä ei löytynyt merkittävää yhteyttä.

Tutkijat sanovat, että MAOA-geenin riskimuoto voi johtaa kohonneeseen aggressiivisuuteen päihtyneenä, mikä lisää väkivallan riskiä.

Tiihosen mukaan havaitut väkivaltageenit voivat selittää enintään 5–10 prosenttia väkivaltarikoksista.

– Suurin osa väkivaltarikoksista, noin puolet, selittyy ympäristön vaikutuksilla.

Tiihonen sanoo, että niin sanotuilla väkivaltageeneillä ei voi perustella syyntakeisuutta.

Tutkimus on suoritettu yhteistyössä Niuvanniemen sairaalan, ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin, THL:n, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), Itä-Suomen yliopiston ja Rikosseuraamusviraston kanssa. Tutkimukseen osallistuivat muualta maailmasta muun muassa Harvardin yliopisto, Stanfordin yliopisto, Wellcome Trust, Sanger Institute ja Yhdysvaltain kansallinen alkoholitutkimuskeskus. (LM-HäSa)

Asiasanat