Uutiset

Suomalaisten Nato-liesi kylmänä

Kaikki kahdeksan suomalaista presidenttiehdokasta aistivat aivan oikein kansan syvien rivien ajatukset, kun he asettavat Suomen Nato-jäsenyyden ehdoksi myönteisen tuloksen kansanäänestyksessä. Vaikka joku ehdokkaista suhtautuisi joitakin kilpailijoitaan myönteisemmin mahdolliseen jäsenyyteen, hän ei mielipiteillään elämöi, vaan viisaasti myötäilee enemmistön käsityksiä.

Tosiasiassa presidentti jäljellä olevilla valtaoikeuksillaan ei edes voi päättää jäsenyydestä omien mielitekojensa perusteella, vaan päätös jo jäsenanomuksen jättämisestä on monen lukon takana.

Tuore Helsingin Sanomien teettämä tutkimus osoittaa, että 2000-luvulla suomalaisten Nato-liesi on pahoin kylmennyt. Tällä hetkellä kaksi kolmesta suomalaisesta suhtautuu kielteisesti jäsenyyteen ja vain yksi kuudesta kannattaa sitä.

Natolla on Suomessa huono maine eikä vuosiin ole ollut esillä sellaista uhkaa, joka millään tavalla horjuttaisi kansallista itsenäisyyttä niin vakavasti, että sotilaallinen liittoutuminen toisi tarpeellista lisäturvaa.

Sotilasliitto mielletään meillä amerikkalaisjohtoiseksi ja sen lippu on veressä. Kansainvälisen liittoutuman massiiviset iskut Libyaan, Irakin ja Afganistanin sodat ja viime vuosituhannen tapahtumat hajonneen Jugoslavian savuavilla raunioilla eivät ole millään lailla lähentäneet suomalaisia Natoon. Iskuille ja sotilaallisen voiman käytölle on ollut perusteensa ja niillä on kaadettu diktaattoreita, mutta kriisit ovat pohjolasta katsottuna kaukana eikä niiden ratkaisuilla ole merkitystä suomalaiselle puolustusarkkitehtuurille.

Toisekseen suomalaisen Nato-suhdetta varjostaa oma historiamme. Raskaiden sotien jälkeen maan ulkopoliittinen johto luovi onnistuneesti läpi vaaran vuosien ja kylmän sodan. Neuvostoliiton hajottua parikymmentä vuotta sitten koettiin, että sotilaallinen uhka idän suunnasta väheni tuntuvasti. Uuden Venäjän mielenkiinnon kohteet ovat vallan muulla kuin suuren maan luoteisrajalla. Idästä ei ole vuosiin noussut Suomea uhkaavia, vakavasti otettavia pilviä.

Edes se, että Venäjä kertoi tänä syksynä uusivansa strategista aseistustaan sadoilla miljardeilla ruplilla, näyttäytyy vain vanhentuneiden asejärjestelmien luonnollisena poistumana ja niiden korvaamisena nykyaikaisella arsenaalilla.

Suomella on Naton kanssa kumppanuussopimus, joka linjaa yhteistyön suunnan ja laajuuden. Sopimus ei vielä avaa paikkaa puolustusliiton ytimiin, päätöksentekoelimiin. Juuri tähän ulkopuolisuuteen muutamat Naton kannattajat ovat vedonneet raivatakseen tilaa myönteiselle suhtautumiselle.

Näyttää vahvasti siltä, että suomalaisten suuri enemmistö ei koe minkäänlaisena puutteena sitä, ettemme ole mukana Naton päätöksenteossa. Pienen maan rooli on auttamatta pieni, olipa se missä tahansa seurassa yhdessä suurvaltojen kanssa.

Nato-kortista ei ole ässäksi mihinkään peliin.