Uutiset

Suomea uhkaavat 420 miljoonan leikkaukset EU:n maataloustukiin – hallituspuolueiden on otettava pian kantaa tukien kompensointiin

Hallituspuolueiden seuraava kiista saatetaan nähdä maataloustukien suuruudesta, jos ennusmerkit pitävät paikkansa.

Kiistaa enteilevät EU:n aikeet leikata maataloustukia, keskustan ennätysmatalat kannatusluvut ja hallituksen lupaamat menolisäykset esimerkiksi eläkkeisiin, koulutukseen ja luonnonsuojeluun.

Suomea uhkaavat noin 420 miljoonan euron maataloustukien menetykset EU:n tulevassa rahoituskehyksessä eli vuosille 2021–2027 laadittavassa budjettikehyksessä.

Nykyisellä kaudella Suomi on saanut vuosittain keskimäärin noin 855 miljoonaa euroa EU:n maataloustukia. Nykyisten suunnitelmien mukaan niihin olisi tulossa noin seitsemän prosentin eli 60 miljoonan euron pudotus.

EU-komissio esitti leikkausluvut viime kesänä antamassaan ehdotuksessa EU:n maatalouspolitiikan tulevista linjoista ja tukien koosta.

Lopulliset raamit sovitaan EU:n rahoituskehysneuvotteluissa, jotka on tavoitteena saada valmiiksi syksyllä Suomen puheenjohtajakauden aikana.

EU-parlamentin ja neuvoston kantaa maatalouspolitiikkaan taas saadaan luultavasti odottaa ensi kevääseen asti.

Ministeri Leppä luvannut pienetää tukien leikkauksia

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on sanonut pyrkivänsä pienentämään tukien leikkauksia EU:ssa, mutta varsinkin Brexitin eli Britannian EU-eron tuoma noin 12 miljardin euron vuotuinen lovi unionin budjettiin pakottaa EU:n tuntuviin budjettileikkauksiin.

Pian hallituksen muodostamisen jälkeen Leppä sanoi Ilta-Sanomille, että viljelijöille on luvattu, etteivät maataloustuet alene.

Jos Leppä haluaa pitää kiinni lupauksesta, on tukia väistämättä kompensoitava kotimaisella rahoituksella.

EU:n Maatalouskomissaari Phil Hoganin kantana on ollut, että jäsenmaille sallitaan EU-tukien täysimääräinen kompensointi kansallisista budjeteista.

Vaikeampi päätös kompensoinnista on edessä hallituspuolueiden välillä Suomessa.

Keskustalle leikkaukset olisivat myrkkyä

Hallitusohjelmanylimalkaisessa linjauksessa EU:n maataloustukien leikkaus luvataan “tarvittaessa kompensoida jakamattomasta varauksesta”, mutta hyvityksen suuruus ei linjauksesta ilmene.

Jakamaton varaus on budjetin kohta, jonka on tarkoitus tuoda liikkumatilaa varsinaisen budjettikehyksen ulkopuolisiin menoihin.

Vaikka EU:n rahoituskehystä saadaan odottaa mahdollisesti ensi kevääseen asti, on hallituspuolueiden otettava kantaa maataloustukien kompensointiin jo syyskuun budjettiriihessä.

Tuolloin hallitus sopii ensi vuoden budjetista, mutta samalla päätetään vuosien 2020–23 jakamattoman varauksen summasta, josta maataloustuet on määrä kompensoida.

Keskustalle, jonka kannatus on painunut ennätyksellisen alas, viljelijöiden tukien leikkaukset olisivat myrkkyä.

Helsingin Sanomien tiistaina julkaisemassa kyselyssä Keskustan kannatus oli vain 12,2 prosenttia.

Maa- ja metsätalousministeri Leppä ei kommentoi EU-tukien kansallista hyvittämistä.

– Ministeri ei kommentoi keskeneräisiä, valmistelussa olevia asioita liittyen budjettiriihen. Hallitusohjelmassa olevien kirjausten mukaan mennään, ministerin terveiset välittänyt avustaja kommentoi.

Myöskään sdp ja vihreät eivät toistaiseksi kommentoi budjettiriihen rahasummia.

Jos hallitus ei onnistu nostamaan työllisyyttä, se on ilmoittanut peruvansa joitakin menolisäyksiä.

Siinä tapauksessa toisia hallituspuolueita voi houkutella käyttää jakamatonta varausta esimerkiksi eläke-, koulutus- ja luonnonsuojelulupausten rahoittamiseen.

Silloin Lepän voi olla vaikeaa pitää kiinni lupauksesta, etteivät viljelijöiden tuet laske.