Myös Talvivaaran Terrafame voisi tuottaa akkujen tarvitsemaa kobolttia. Yhtiö onkin suunnittelemassa koboltti- ja nikkelikemikaalien tuotannon aloittamista.
Uutiset

Suomella on mahdollisuuksia päästä akkuteollisuuden kärkimaaksi – maaperästä löytyy mineraaleja ja osaamista riittää

Sähköauto ei liiku ilman akkua eikä kännykkä soi, jos akku ei ole ladattu.

Suomessa on paljon mineraaleja, muun muassa litiumia, kobolttia ja nikkeliä. Ja niitä akkuteollisuus tarvitsee.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) malmit ja teollisuusmineraalit -yksikön päällikön Pasi Heinon mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä akkuteollisuuden kärkimaaksi.

Hän sanoo, että Suomessa on osaamista myös jatkojalostuksen osalta.

– Suomalainen akkuklusteri on mahdollinen.

Akkumineraalien kaivostoiminta ei ole lähtenyt vauhtiin niin nopeasti kuin EU toivoisi; uusien kaivosten avaaminen vie vuosikausia.

– Emme ole vielä myöhässä. Kartoitus on pitkäjänteistä työtä eikä sitä voi nopeuttaa, vaikka tarvetta mineraaleille jo onkin.

Heinon mukaan akkumineraalit eivät aivan hetkessä lopu, vaikka uusiutuvan energian tuottaminen niitä vaatiikin.

– Potentiaalia riittää, Heino sanoo.

Litiumia kaivetaan kohta Kaustisilla

GTKn tieteellisen tutkimuksen johtaja Pekka Nurmi toteaa, että EU haluaisi omavaraisen akkuteollisuuden.

– Mineraaliesiintymiä on jonkin verran myös muualla Euroopassa, mutta Suomessa mineraalipotentiaali on kaikkein monipuolisin.

Litiumia löytyy muun muassa Pohjanmaalta. Kaivosyhtiö Keliber kartoittaa parhaillaan kaivoksen perustamista Kaustiselle.

– Keliberin tavoitteena on aloittaa kaivoksen rakentaminen ensi vuonna ja litiumin tuotanto vuonna 2020, Nurmi kertoo.

Keskusrikastamo rakennettaisiin Kaustisille, lähiseudulle tehtäisiin louhoksia ja jatkojalostuslaitos Kokkolaan.

Kobolttia tuodaan, vaikka omaakin olisi

Koboltin tuotanto on ongelmallista.

– 60 prosenttia maailman kolboltista tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta. Maa ei ehkä ole maailman demokraattisin, Nurmi muotoilee.

Nurmen mukaan vain yhden maan tuotantoon turvautuminen on riski. Hän epäilee, haluaako moni kongolaista kobolttia autoonsa.

Kokkolalaisen Freeport Cobaltin osuus koboltin jatkojalostuksesta on kymmenen prosenttia. Myös toinen suomalaisyritys harjavaltalainen Nornickel jatkojalostaa kobolttia, mutta sekin käyttää tuontikobolttia, vaikka kobolttia saisi myös Suomesta.

– Suomen maaperässä on pieniä kobolttiesiintymiä ja sivutuotteena sitä saadaan Kevitsan kupari-nikkelikaivoksesta Lapissa.

Suomen kobolttivarantoja ei ole vielä systemaattisesti tutkittu, kartoitus alkaa ensi vuonna.

Myös Talvivaaran Terrafame voisi tuottaa kobolttia. Yhtiö onkin suunnittelemassa koboltti- ja nikkelikemikaalien tuotannon aloittamista.

Nornickel on jo tehnyt aiesopimuksen saksalaisen BASF-yrityksen kanssa kolboltti- ja nikkelikemikaalien tuottamisesta Harjavallassa.

Akkuja vihreään teknologiaan

Nurmen mukaan ympäristönsuojelijoiden vastustus ei vaikuta akkumineraalien tuotantoon. Itse asiassa sitä ei juuri ole.

– Kyllähän kaivos muuttaa lähiympäristöä, mutta sähköautot ovat vihreää teknologiaa.

Nurmi jatkaa, että kaivostoiminta on välttämätöntä, jos halutaan vihreää teknologiaa. Hän lisää, että ympäristöongelmat pitää tietenkin torjua, sillä kukaan ei halua toista Talvivaaraa.

– Ja kumpi on parempi ratkaisu, kaivostoiminta Suomessa vai koboltin ostaminen Kongosta, Nurmi kysyy.

Mittavia investointeja tulossa

Litiumia saadaan kahdesta eri lähteestä: joko suolaesiintymistä tai kovasta kivestä spodumeeni-mineraalista jalostamalla.

Chilellä on maailman suurimmat litiumvarannot suola-aavikoillaan.

Euroopan suurimmat litiumesiintymät on löydetty Suomesta Keski-Pohjanmaalta.

Suomesta löytyy myös muita akkumineraaleja.

Kaivosteollisuus lisää tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen bruttokansantuotetta 1,2 miljardilla eurolla vuodessa.

Henkilötyövuosia ala kerryttää suoraan ja epäsuorasti yhteensä noin 13 000.

Arvioiden mukaan lähivuosina kaivosteollisuuden investointien määrä on noin 400 miljoonaa euroa.

Lähde: Kaivosteollisuus ry ja GTK

Tuoreimpia artikkeleita