Uutiset

Suomella riittää kurottavaa: Norjassa 69 prosentilla ja Ruotsissa 64 prosentilla organisaatioista on eettinen ohjeistus, Suomessa vain 35 prosentilla

Asiantuntijat hämmästyivät: iso osa henkilöstöstä on ihan pihalla työpaikkansa pelisäännöistä.
Työllä, työpaikoilla ja työntekijöillä on aina ollut omat eettiset sääntönsä. Esimerkiksi 1950-luvun rakennustöissä ne olivat kuitenkin kirjoittamattomia. Kuva: Antti Suominen / arkisto
Työllä, työpaikoilla ja työntekijöillä on aina ollut omat eettiset sääntönsä. Esimerkiksi 1950-luvun rakennustöissä ne olivat kuitenkin kirjoittamattomia. Kuva: Antti Suominen / arkisto

Järjestyksen saattoi arvata, mutta kuilun suuruus on yllätys. Suomessa vain 35 prosentilla työpaikoista on eettinen ohjeistus. Ruotsissa määrä on 64 prosenttia ja Norjassa peräti 69 prosenttia.

Eettisen ohjeiston tavoitteena on kertoa sekä sisäisesti että ulkoisesti, miten organisaatio saavuttaa ja säilyttää luottamuksen toimimalla vastuullisesti. Se perustuu yhteisiin arvoihin ja määrittelee yhteiset tavat toimia. Se ohjaa työtä ja päätöksentekoa.

Suomalais-ruotsalais-norjalaisen vertailun, Nordic Business Ethics Surveyn, tekivät yritysetiikan konsultit ja asiantuntijat Anna Romberg ja Niina Ratsula.

Kyselytutkimukseen vastasi 500 henkilöä kustakin kolmesta Pohjoismaasta. Yhteensä vastaajia oli siis 1 500.

Vain kolmannes on saanut koulutusta etiikasta

Eniten tekijät hämmästyivät niiden vastaajien suuresta määrästä, jotka eivät tienneet, onko heidän työpaikallaan eettinen ohjeisto – ja vaikka tiesivätkin, he eivät tunteneet sen sisältöä eivätkä soveltamiskäytäntöjä.

– Ohjeisto, jonka olemassaolosta työntekijät eivät ole tietoisia ja jota ei noudateta, on hukkaan heitetty investointi, Romberg ja Ratsula toteavat tutkimuksen yhteenvedossa.

Toinen ihmetyksen aihe kaikissa vertailumaissa oli koulutuksen vähäisyys. Vain kolmannes vastaajista kertoi saaneensa tai saavansa organisaation arvoihin ja toimintatapoihin liittyvää koulutusta.

– Nimenomaan koulutus kuitenkin antaa työntekijöille itsevarmuutta ja tietoisuutta siitä, miten heidän odotetaan toimivan, tekijät muistuttavat.

Moni esimies seisoo tumput suorana

Tutkimuksessa kysyttiin myös, millaisia raportointikanavia suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset työntekijät käyttävät ongelmatilanteissa, esimerkiksi havaitessaan organisaatiossa epäeettistä käytöstä.

Yleisin tapa on informoida asiasta lähiesimiestä. Se ei kuitenkaan aina johda toimenpiteisiin. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että lähiesimies ei tee mitään ongelman korjaamiseksi.

Lisäksi 28 prosenttia vastaajista ei tiennyt, että toiminta jota he itse pitivät epäeettisenä, oli tuomittavaa myös organisaation ohjeiston mukaan.

Aihe on ajankohtainen muun muassa finanssialalla paljastuneiden väärinkäytösten vuoksi.

Anna Rombergin ja Niina Ratsulan mukaan eettiset kriisit ja yrityskulttuurin rappeutuminen johtuvat usein eettisestä sokeudesta. Kun arvoista lipeämisestä tulee talon tapa, siihen ei enää kiinnitetä huomiota.