Uutiset

Suomen aborttilaki oli aikaansa edellä, ja se on kestänyt lähes 50 vuotta ilman merkittäviä muutosvaatimuksia

Suomen vapaamielinen aborttilaki on ollut voimassa 1970-luvulta asti. Lain tiukentamista yrittäneet eivät ole onnistuneet, eikä abortin helpottamiselle nähdä suurta tarvetta. Käytännössä kaikki naiset voivat keskeyttää raskautensa, jos he pyytävät sitä ajoissa. Perjantaina eduskunta äänesti ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta, ei aborttilainsäädännöstä, vaikka Soinin abortin vastainen kanta aiheutti äänestyksen.
Suomen ensimmäinen aborttilaki tuli voimaan viime vuosisadan puolivälissä. Nykyinen aborttilaki on toiminut jo vuodesta 1970 eli pian 50 vuotta.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) sai perjantaina eduskunnan luottamuksen tehtäväänsä. Soinin luottamusta horjutti hänen kantansa aborttiin. Hän tukee abortin kieltämistä.

Suomen laki kuitenkin sallii abortin ja on kestänyt hyvin aikaa ilman merkittäviä muutosvaatimuksia.

Suomessa ei ole ollut tarvetta muuttaa lakia

Suomella on perinteitä vapaamielisessä suhtautumisessa aborttiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler toteaa, että vaikka nykyinen aborttilaki on 50 vuotta vanha ja lain tekstikin on vanhahtavaa, niin Suomessa ei ole nähty tarpeelliseksi muuttaa lakia.

Vuonna 1970 voimaan astuneen aborttilain pääpiirteet ovat edelleen voimassa.

– Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, jossa raskaudenkeskeytyksiin suhtauduttiin vapaamielisemmin.

Eniten abortteja alkuvuosina

Suomessa tehtiin eniten abortteja vuonna 1973. Sen jälkeen määrä on lähtenyt laskuun.

Gissler ei osaa sanoa, miksi raskaudenkeskeytyksiä tehdään Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

– Kaikissa Pohjoismaissa on kouluissa seksuaaliopetusta, ehkäisyvälineet ovat hyvin saatavilla ja palvelut osittain ilmaisia. Ehkä suomalaisten suhtautuminen raskaudenkeskeytyksiin vain on sellainen, ettei raskautta haluta keskeyttää.

Hän lisää, että Suomessa ei juuri keskustella aborttilainsäädännöstä. Hän sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriö ei edes halua aloittaa keskustelua lain uudistamisesta.

Gissler arvelee, että ministeriön pelkona on, että keskustelussa esille nousevat lain tiukennusta vaativien kannat.

– Kristillisdemokraatit haluaisivat tiukentaa aborttilakia. Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan tyytyväisiä nykyiseen lakiin, Gissler summaa.

Vuonna 1950 ensimmäinen aborttilaki voimaan

Vuonna 1950 voimaan astunut ensimmäinen abortin salliva laki salli abortin myöntämisen sikiön vammaisuuden, sairauden tai eettisin perustein, esimerkiksi raiskauksen tai sukurutsan vuoksi.

Laillisia raskaudenkeskeytyksiä tehtiin siihen aikaan alle 8 000 vuodessa. Laittomia abortteja tehtiin jopa 40 000 vuosittain. Koska edelleen tehtiin laittomia abortteja, lakia haluttiin vapauttaa.

Vuonna 1970 voimaan astui uusi aborttilaki, jonka mukaan sosiaalisin perustein abortin saa tehdä alle 17-vuotias, yli 40-vuotias, tai jos äiti on synnyttänyt jo neljä lasta. Abortin piti olla täysin vapaasti saatavissa naimattomille, leskille ja eronneille.

Käytännössä jokainen, joka pyytää abortin ennen 12. raskausviikkoa, myös saa sen. Jos abortin haluaa tehdä myöhemmin, raskaudenkeskeytykseen tarvitaan Valviran myöntämä lupa.

Vuonna 1973 tehtiin 23 000 aborttia ja sen jälkeen määrä on lähtenyt laskuun.

THL:n tilaston mukaan viime vuonna tehtiin vähiten raskaudenkeskeytyksiä vuosikymmeniin. Raskaudenkeskeytyksiä tehtiin 9 360.

Soinille luottamus selvin numeroin

Luottamusäänestys päättyi lukuihin 101–60. Tyhjiä ääniä annettiin 18 ja poissa oli 20 kansanedustajaa.

Soinin aborttikannanottoja pidetään Suomen ulkopolitiikan vastaisina. Hallitus näki äänestyksen kuitenkin äänestyksenä hallitusyhteistyöstä, ei aborttilainsäädännöstä.

Soini on vedonnut siihen, että hänellä on oikeus kantaansa yksityishenkilönä. Lisäksi hän on kertonut pitäneensä naisten ja tyttöjen asemaa sekä tasa-arvoa esillä useaan otteeseen.