Uutiset

Suomen ei pidä matkia Saksaa

Saksan liittokansleri Angela Merkel teki minkä lupasi ja haki maansa energiapolitiikalle uuden suunnan. Ydinenergia oli tulilinjalla, kukaan ei silti osannut laskea Saksan luopuvan kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.

Energiapolitiikan suunnanmuutos on niin raju, että asiantuntijat eivät pidä Saksan politiikan johdon julistusta uskottavana. On kahdenlaisia tavoitteita: toteuttamiskelpoisia ja haaveita. Merkel lausui ääneen haaveen.

Saksa tuottaa ydinvoimalla yli viidenneksen sähköstään. Kun maa aikoo pitää kiinni energiatuotannon omavaraisuudesta, on tuotantoon syntymässä valtava musta aukko.

Miten Saksa aikoo korvata ydinvoiman? Tähän kysymykseen Merkel ei antanut oikeastaan mitään vastausta: suunnitelma julkistetaan aikanaan ja se joutuu poliittiseen myllyyn.

Julkistetussa aikataulussa Saksa tuskin kykenee korvaamaan ydinenergiaa uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuulivoimalla. Näköpiirissä on panostus hiilivoimaan, mikä puolestaan on kasvattamassa huomattavasti Saksan päästöjä.

Euroopan ympäristö- ja ilmastopolitiikka saattaa olla suuren remontin edessä.

Vaihtoehdoista sietää pitää mielessä kuitenkin myös aikataulun romuttuminen. Ei olisi ollenkaan ihme, vaikka Saksassa voittaisi sittenkin viileä harkinta ja näin energian tuottaminen ydinvoimaloissa jatkuisi.

Saksan linjauksen selittää maassa edelleen päätään nostava ydinvoiman vastainen rintama. Saksalaiset suhtautuvat ydinenergiaan jostain syystä kiivaan kielteisesti, mitä tunnetta Fukushiman katastrofi vielä vahvisti.

Miksi Fukushima nostaa laineita Saksassa huomattavasti enemmän kuin Japanissa, siihen tuskin kenelläkään on alkuunkaan tyhjentäviä vastauksia.

Paine kasvoi – myös raskaiden vaalitappioiden takia – niin kovaksi, että Merkel taipui. Ratkaisulla liittokansleri asiallisesti todistaa Saksan vihreiden linjan oikeaksi.

Mitä Saksan hallituspuolueet kuvittelevat uudella suunnalla poliittisesti hyötyvänsä? Pallo lensi suoraa vihreiden räpylään.

Suomessa ydinvoiman vastustajat vaativat heti siirtymistä Saksan linjoille jopa niin, että kahden jo luvan saaneen reaktorin luvat otettaisiin uudelleen harkittavaksi, mikä tarkoittaa selkokielellä tehtyjen päätösten purkamista.

Suomella ei ole perusteita matkia Saksaa – eurooppalaisen talouden suurvallan seuraaminen olisi mieltä vailla, koska Saksan energiapolitiikalla ei ole toistaiseksi sisältöä, se on pelkkä julistus.

Saksan ratkaisu nostanee eurooppalaisen sähkön hintaa. Suomen johdon asia on taistella sähkön kallistumista vastaan.

Ydinvoiman vastustajat voivat olla oikeassa siinä, että Saksa pystyy luopumaan ydinenergiasta. Keskeinen kysymys on se, mikä on laskun loppusumma. Sen täytyy olla valtava, sillä kalliita toimiva voimaloita suljetaan ja saman aikaan tulee rakentaa kallista uutta tuotantoa.