Uutiset

Suomen eteläosissa ja Etelä-Pohjanmaalla viljakasvustot ovat myöhässä – muualla maassa kasvien kehitys on normaalia

Runsaat sateet vaikeuttivat viljojen hoitoa. Osassa maata sateet ovat myös verottaneet muun muassa perunasatoa.
Etelä-Suomessa kevätviljoja päästään säästä riippuen puimaan viikon kuluessa ProAgrian tiedotteessa kerrotaan. Arkistokuva. Kuva: Esko Tuovinen
Etelä-Suomessa kevätviljoja päästään säästä riippuen puimaan viikon kuluessa ProAgrian tiedotteessa kerrotaan. Arkistokuva. Kuva: Esko Tuovinen

Etelä-Pohjanmaalla ja eteläisimmässä Suomessa viljakasvustojen kehitys on Pro Agrian mukaan 7–10 vuorokautta jälkijunassa verrattuna normaaliin. Muualla Suomessa tilanne on normaalilla tasolla.

Runsassateinen heinäkuu ja elokuun alku on vaikeuttanut viljojen hoitoa ja lisännyt tarvetta tautitorjunnalle. Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla osa kasveista, kuten peruna ja herne, on kärsinyt paikoin rankoista sateista.

Viljojen puinti käynnistyi siemennurmiviljelmillä jo heinäkuun puolivälissä. Etelä-Suomessa kevätviljoja päästään säästä riippuen puimaan viikon kuluessa, ProAgrian tiedotteessa kerrotaan.

Kesän sääolosuhteet ovat vaikuttaneet myös viljakasvustojen jälkiversontaan, sillä kuivaa kesäkuuta seuranneet heinäkuun sateet lisäsivät jälkiversontaa kautta maan.

Erityisesti kevät on kriittistä aikaa

Leuto ja vähäluminen talvi aiheutti jonkin verran satomenetyksiä sekä marjojen että viljojen kohdalla. Pro Agrian palvelukehityksen ja kasvintuotannon johtava asiantuntija Sari Peltosen mukaan lumipeitteen puuttuminen altistaa kasvustot säiden armoille.

–  Juuri viime talven ja kevään vaihtelevat säätilat ovat haitallisia kasvustoille, sillä ne kärsivät säiden sahaamisesta edestakaisin. Erityisesti kevät on kriittistä aikaa. Silloin saattaa tulla yöpakkasia ja jos kasvuston kasvu on jo alkanut, niin alkanut kasvu saattaa paleltua ja tuhoutua, Peltonen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) heinäkuussa julkaistun satoarvion mukaan Suomen viljasadon kokonaismäärä on 3,3 miljardia kiloa. Määrä on 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Pro Agrian tilastoinnissa ja arvioissa tarkastellaan sadon määrää per hehtaari.

Ohrassa vaihtelua, rapsi- ja rypsisadot jäämässä huonoksi

Viljojen satonäkymissä eniten vaihtelua on ohran kohdalla. Sadosta arvioidaan tulevan huono Uudellamaalla ja osissa Savoa. Taasen Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Savossa sadon odotetaan olevan hyvä.

–  Kevätviljoista, kuten ohrasta ja kaurasta puhuttaessa, keskimääräinen sato on noin 3  500–4  500 kiloa hehtaarilta. Rukiissa lajikekehitys on ollut melko reipasta, joten senkin kohdalla puhutaan keskimäärin 4  500 kilosta per hehtaari. Toki, kun puhe on keskimääräisistä sadoista, niin taustalla vaikuttaa tilojen koko ja niiden keskimääräiset sadot. Hyvät, ammattimaiset tilat tavoittelevat 5  000–6  000 kiloa hehtaarilla, joten jos he jäävät neljään tuhanteen, niin se on selkeä menetys, Peltonen kertoo.

Rapsi- ja rypsisadot ovat jäämässä huonoiksi tai välttäviksi, lukuun ottamatta Satakuntaa, Kainuuta ja osaa Keski-Suomea, joissa sadon arvioidaan olevan keskimääräinen. STT

Asiasanat

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic