Uutiset

Suomen europarlamentaarikot: panostuksissa vetyyn paljon hyvää, mutta päästötön tuottaminen ja varastoiminen herättävät kysymyksiä

EU ja Saksa haluavat isoja panostuksia vetyyn. Suomalaismeppien mukaan vety voi olla iso mahdollisuus, mutta se herättää myös paljon kysymyksiä.
Sdp:n meppi Eero Heinäluoma. Kuva: Joel Maisalmi
Sdp:n meppi Eero Heinäluoma. Kuva: Joel Maisalmi

Vety voi olla suomalaiselle osaamiselle iso mahdollisuus, mutta sen tuottamiseen ja varastoimiseen liittyy edelleen myös paljon kysymysmerkkejä.

Näin arvioi suomalainen europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.).

Parlamentissa GUE/NGL-vasemmistoryhmää edustava Modig näkee vedyn käyttöön liittyviä, vielä ratkaisemattomia kysymyksiä myös jakeluverkostossa ja varastoinnissa. Jos vetyä tuotettaisiinkin, kuinka se saadaan turvallisesti talteen ja käyttöön?

Vedyssä näkevät potentiaalia myös europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok.), Eero Heinäluoma (sd.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Ville Niinistö (vihr.). Suomalaismepit keskustelivat asiasta keskiviikkoaamuna etänä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Vety puhututtaa EU:ssa

Vedyn käyttö puhututtaa nyt EU-tasolla, sillä EU:n komissio on halunnut vetyyn kymmenien miljardien investoinnit.

Komissio julkisti keskiviikkona kaksi strategiaa: energia-alojen yhteenliitäntää koskevan sektori-integraation strategian ja vetystrategian. Jälkimmäinen käsittelee vedyn siirtoon ja käyttöön liittyviä kysymyksiä sekä tapoja edistää puhtaan ja uusiutuvan vedyn tuotantoa.

EU:n puheenjohtajamaana heinäkuun alussa aloittanut Saksa suunnittelee vievänsä läpi isot investoinnit vetyyn.

Saksa on ilmoittanut käyttävänsä uusiutuvan vedyn kehittämiseen seitsemän miljardia hallituksen myöntämästä 130 miljardin koronatukipaketista. Saksan kantana on ollut tuottaa teollisuuden vaatima vety uusiutuvalla energialla nykyisten fossiilisten sijaan. Rahaa oltaisiin käyttämässä myös vetytankkausverkoston rakentamiseen.

– Meillä on isot odotukset Saksan puheenjohtajakaudelle. Vaikuttaa siltä, että kunnianhimo on kohdallaan, Modig totesi.

Energiateollisuus ry on esittänyt Suomelle oman vetystrategian laatimista. Energia-alaa edustava järjestö näkee vedyn roolin kasvaa etenkin teollisuudessa ja raskaan liikenteen ja merenkulun energialähteenä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan Suomen kanta komission strategioissa esitettyihin linjauksiin muodostetaan hallituksen ja eduskunnan käsittelyssä alkusyksyn aikana.

Vety ”tajuntaa räjäyttävä asia”

– Vety on ison messun väärti. Se voi olla tajuntaa ja ajattelua räjäyttävä asia ja uuden teknologian mahdollisuus, sdp:n ja S&D-ryhmän meppi Eero Heinäluoma totesi.

Ongelmana hän piti kuitenkin sitä, että vetyenergian tuottaminen kasvattaa käytännössä merkittävästi myös sähkön tarvetta. Nyt yleisin tapa tuottaa vetyä on valmistaa sitä maakaasusta, joka on fossiilinen polttoaine. Vedyn valmistaminen vedestä taas vaatii paljon sähköä.

Jotta vedyn käyttö todellisuudessa edistäisi ilmastotavoitteita, sen tuottamiseen vaadittava sähkö tulisi tuottaa uusiutuvalla energialla. Heinäluoman mukaan nykytilanteessa sitä ei ole mahdollista tuottaa ainoastaan päästöttömästi.

Tähän kiinnitti huomiota myös vihreiden Ville Niinistö. Niinistön mukaan vedynkäytön edistämistä koskevissa rahoituspäätöksissä pitää huomioida se, että tuki kohdistuisi juuri uusiutuvaan energiaan perustuvalle tuotannolle.

– Vety on iso mahdollisuus suomalaiselle ja eurooppalaiselle osaamiselle. Esimerkiksi raskaassa liikenteessä ja meriliikenteessä se on suuri mahdollisuus. Nyt vedystä kuitenkin valtaosa tulee maakaasusta, ja vetytuotannossa syntyy myös energiahukkaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vihreiden meppi Ville Niinistö. Kuva: Joel Maisalmi
Vihreiden meppi Ville Niinistö. Kuva: Joel Maisalmi

Vety sopii teollisuuteen

– Mahdollisuus vähentää päästöjä on ehdottomasti positiivinen asia. Kyseessä on kuitenkin sähköintensiivinen prosessi. Tulevissa ratkaisuissa meidän pitää huolehtia siitä, että uusiutuvan energian tuottamismahdollisuuksia tuetaan ja parannetaan, keskustan ja Renew Europen meppi Mauri Pekkarinen kommentoi. Hänen mukaansa vetyenergian hyödyntäminen sopisi teollisuuteen, esimerkiksi SSAB:n tehtaalle.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari Identiteetti ja demokratia -ryhmästä (ID) kertoi suhtautuvansa uuden teknologian kehittämiseen sinänsä positiivisesti.

– Haasteita on, mutta tällainen teknologinen kehitys on koko EU:n etu.

Parlamentissa EPP-ryhmää edustava kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen suhtautui uuteen teknologiaan muita maltillisemmin: konsepti on hyvä, mutta sisältää vielä paljon kysymysmerkkejä.

Pietikäisen mukaan ongelmaksi voi tulla esimerkiksi se, jos vedynkäytön lisäämistä perustellen rakennetaan laajasti maakaasuinfraa.

Sen seurauksena sitouduttaisiin mahdollisesti vielä vuosiksi maakaasun käyttöön.

– Kyseessä ei ole helppo eikä halpa puuha. Tähän ei kannata hypätä suin päin.

Pietikäisen mukaan ilmastotavoitteiden edistämisessä painopiste pitäisi olla energian säästämisessä ja energiankäytön tehostamisessa. Jos vetyä voidaan tuottaa aidosti uusiutuvalla keinoilla, on siitä silloin etua.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen. Kuva: Satumaari Ventelä
Kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen. Kuva: Satumaari Ventelä

Eroja elvytyskannoissa

Jos sopu löytyikin vedyn käytöstä, europarlamentaarikkojen elvytyspolitiikkaa koskevissa kannoissa oli selviä eroja.

EU:n komissio on esittänyt koronakriisin elvyttämiseksi 250 miljardin arvoista, takaisin maksettavaa lainaa ja 500 miljardin suoria tukia. Suomen kantana on ollut paketin lainaosuuden kasvattaminen.

Mauri Pekkarinen ilmoitti vastustavansa etenkin 500 miljardin euron suoria tukia.

– On väärin avustaa maita, jotka ovat hoitaneet asiansa huonosti.

Lauria Huhtasaari ilmoitti, että koko koronapaketti pitää torjua. Suomi ei voi hänen mukaansa lähteä mukaan miljardien vastuisiin.

– Ainoa keino Välimeren maiden [talouden] kuntoon saamiselle on se, että ne itse tekevät reformit, ei niin, että siitä palkitaan avustuksilla tai rahalahjoilla.

Silvia Modigin ja Ville Niinistön mukaan elvytyspaketin hyväksyminen olisi myös Suomen etu. Heidän mukaansa kyse ei ole nollasummapelistä, vaan vientimaana Suomikin hyötyisi Euroopan sisämarkkinoiden virkistymisestä. Kynnyskysymyksenä tosin on, että rahoituksella tuetaan kestäviä investointeja.

RKp:n ja Renew Europen meppi Nils Torvalds totesi, että tukipaketti ”tulee ja on välttämätön”. Toteutuessaan se muuttaa myös voimasuhteita.

Elvytyksen oikeusperusta puhututtaa

Varsin selvä jakolinja syntyi myös suhteessa siihen, millaisena elvytyspaketin rahoittamisen oikeudellinen peruste nähtiin.

Lainoina ja avustuksina EU-maille jaettavan elvytysrahaston rahoittamiseksi EU-komissio ottaisi jäsenmaiden nimissä yhteistä velkaa. Suomessa on viime viikot käyty keskustelua siitä, onko lainanotolle olemassa oikeudellista perustaa.

Laura Huhtasaari ja Mauri Pekkarinen vetosivat omissa kannoissaan no bailout -periaatteeseen, jonka mukaan jokaisen eurovaltion tulisi huolehtia talousvastuistaan itse.

Ville Niinistön mukaan asiasta tulee tuskin perustuslaillista tai oikeudellista ongelmaa, mutta asia on silti syytä käydä tarkkaan läpi. Hänen mukaansa perustuslakivaliokunta otti nyt kantaa asioihin, joihin sillä ei ole mandaattia.

Sirpa Pietikäisen mukaan ”vaatii aika paljon kanttia” kyseenalaistaa asiasta linjanneen EU-tuomioistuimen luotettavuus, puolueettomuus ja asiantuntijuus.

Hänestä tulkintaa EU:n instrumenteista pitäisi ylipäänsä käydä EU-tasolla.

– Toinen keskustelu on se, miksi muita ylipäänsä tulisi [EU:ssa] tukea. Muiden jeesiminen kuuluu tähän. Suomikin on saanut osansa esimerkiksi globalisaatiorahastosta Nokian irtisanomisten seurauksena.

Parlamentti kokoontuu tällä viikolla

Euroopan parlamentti kokoontuu heinäkuun täysistuntoon 8.–10. heinäkuuta.

Osin etäyhteyksillä järjestettävässä täysistunnossa käydään keskustelu EU:n pitkän aikavälin budjetista (2021–2027) ja elvytyspaketista.

Reilun viikon päästä 17.–18. heinäkuuta järjestetään Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous, jossa EU-johtajat pyrkivät löytämään sovun sekä pitkän aikavälin budjetista että elvytyspaketista. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta Charles Micheliltä odotetaan kompromissiesitystä ennen kokousta.

Päivän lehti

12.8.2020