Uutiset

Suomen idänkauppa on haalea muisto entisestä, ja tänä vuonna Venäjän-viennin romahdus on vain jatkunut – Kaasuputkien jälkeen toivo on nyt jätehuollossa

Itämeren kaasuputket toivat viime vuonna rahaa ja työtä Suomeen, ja Venäjän-vienti nousi komeasti. Nyt toivo on erityisesti Venäjän suuressa jätehuoltouudistuksessa. Tullin tilastoista käy ilmi, että Suomen ulkomaanvienti kaikkiin maihin tippui tammi-toukokuussa 17,8 prosenttia. Venäjän-vienti tippui samaan aikaan yli 20 prosenttia.
Itämeren kaasuputki kasvatti rajusti Suomen Venäjän-vientiä viime vuonna touko- ja elokuussa. Putket pinnoitettiin Kotkassa. Valmiista putkilinjasta puuttuu enää 160 kilometriä. Kuva: Kimmo Penttinen
Itämeren kaasuputki kasvatti rajusti Suomen Venäjän-vientiä viime vuonna touko- ja elokuussa. Putket pinnoitettiin Kotkassa. Valmiista putkilinjasta puuttuu enää 160 kilometriä. Kuva: Kimmo Penttinen

Suomen Venäjän-kauppa on romahtanut tänä vuonna entisestään.

Toukokuussa Suomen vienti Venäjälle laski Tullin tilastojen mukaan peräti 50 prosenttia edellisvuoden toukokuuhun verrattuna.

Yhden kuukauden raju pudotus johtuu siitä, että vuosi sitten toukokuussa Suomi sai nostettua Venäjän-vientiä Nord Stream 2 -kaasuputkilla, jotka pinnoitettiin Kotkassa. Putket nostivat tuolloin vientiä itänaapuriin lähes 40 prosenttia.

– Suomen Venäjän-vienti ei kuitenkaan ole sidoksissa pelkkään yhteen suureen hankkeeseen, Suomalais-Venäläisen kauppakamariyhdistyksen toimitusjohtaja Jaana Rekolainen vakuuttaa.

Joka tapauksessa Suomen vienti Venäjälle on nyt voimakkaassa tiputuksessa ilman putkivientiäkin, arvioi Turun kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto.

– Ilman rauta- ja teräsputkien vaikutusta Suomen vienti Venäjälle olisi toukokuussa laskenut joka tapauksessa 33 prosenttia, Liuhto toteaa.

Tullin tilastoista käy ilmi, että Suomen vienti Venäjälle putosi viiden kuukauden aikana tammi-toukokuussa 21,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Suomen koko ulkomaanvienti on laskenut. Tullin mukaan vienti kaikkiin maihin tippui tammi-toukokuussa 17,8 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Rupla on yhä reilut 20 prosenttia heikompi kuin ennen koronaa

Erityisesti koneiden vienti Venäjälle on romahtanut, sillä juuri koneet ja laitteet muodostavat merkittävän osan Suomen viennistä Venäjälle.

– Koronapandemialla ja ruplan kurssin laskulla on ollut merkittävä vaikutus Suomen viennin romahdukseen, Liuhto toteaa.

Rekolainen kertoo, että tavaravienti väheni huhtikuussa 37 prosenttia ja toukokuussa noin 50 prosenttia. Paperin ja pahvin vienti väheni toukokuussa lähes 30 prosenttia.

– Venäjän viennin supistuminen koronatilanteessa ei toki ole poikkeus. Valitettavasti Suomen koko vienti sukelsi toukokuussa 31 prosenttia, ja vienti Saksaan supistui reilut 50 prosenttia, Rekolainen kertoo.

– Korona kurittaa kaikkea kansainvälistä kauppaa. Venäjän markkinat eivät ole tästä poikkeus. Tilannetta ei helpota se, että Suomen ja Venäjän raja on suljettu henkilöliikenteeltä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tavaraliikenne kulkee.

Rupla on yhä reilut 20 prosenttia heikompi kuin ennen koronaa. Rekolainen arvioi, että toinen aalto saattaa vähentää uudestaan Venäjän öljyn kysyntää ja laskea hintaa.

”On tarkasti seurattava, mitä Venäjän taloudessa tapahtuu”

Reilussa kymmenessä vuodessa Suomen idänviennistä on hävinnyt yli puolet.

Kun vuonna 2008 Suomi vei Venäjälle lähes 8 miljardin arvosta, viime vuonna viennin arvo oli 3,6 miljardia.

Vienti lähti laskuun Krimin tapahtumien jälkeen 2014. Kari Liuhto näkee, että Venäjän oma tuonti muista maista on tippunut voimakkaasti ja suunta on kallistunut EU:sta kohti itää ja erityisesti Kiinaa.

Rekolaisen mukaan nyt on tarkasti seurattava, mitä Venäjän taloudessa tapahtuu.

– Suomen maakuva on Venäjällä erinomainen. Suomi on puhunut paljon kaupanesteiden poistamisesta ja sääntöpohjaisesta kansainvälisestä kaupasta. Venäjän harjoittama omien yritysten suosiminen ei sovi kokonaisuuteen.

Liuhto painottaa, että Venäjän yhteiskunnallisen kehityksen ymmärtämiseen tulisi panostaa enemmän.

Venäjän markkinoilla aktiivisesti toimivia suomalaisyrityksiä on noin 800–900. Määrä on pysynyt samana viime vuosina.

Suuri jätehuoltouudistus herättää toiveita

Venäjän suuri jätehuoltouudistus herätti suomalaisissa vientiyrityksissä paljon odotuksia viime vuonna.

Vuosi sitten elokuussa sen ottivat puheeksi tapaamisessaan Helsingissä Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Suomalais-Venäläisen kauppakamariyhdistyksen toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoo, että Venäjän jätteenkäsittelylaitoksiin on saatu yksittäisiä kauppoja, kuten automaatiojärjestelmiä, nostureita tai jätepuristimia.

Hän korostaa, että Venäjän jätehuoltouudistus on vielä kesken ja suurimmat investoinnit ovat vasta edessä.

– Haasteita on ollut rahoituksen, teknologiavalintojen ja jätemaksujen keruun osalta. Venäjällä kierrätysinfran rakentaminen on kesken, ja polttolaitokset herättävät vastustusta.

Suomi seuraa yhä aktiivisesti jätehuoltohankkeiden etenemistä.

– Olemme kevään ja kesän mittaan järjestäneet virtuaalitapaamisia päättäjien kanssa, ja niissä on päästy puhumaan ihan konkreettisella tasolla, Rekolainen toteaa.

– Suomalainen kiertotalousmalli ja suomalainen teknologia kyllä kiinnostavat.

Venäjällä yhdyskuntajätteistä 95–97 prosenttia viedään yhä käsittelemättömänä kaatopaikoille. Suomessa luku on kolme prosenttia. Venäjällä suuri määrä ongelmajätteitä pääsee edelleen luontoon ja vesiin.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic