Uutiset

Suomen Irakin-suurlähettiläs: USA:n lähetystön piiritys oli poliittisesti masinoitu juttu

Irakilaiset pelkäävät maansa joutuvan sijaissodan (proxy war) näyttämöksi. USA lähettää ristiriitaisia signaaleja siitä, mikä sen rooli alueella tulee olemaan.
Irakilaisen PMF-shiiamiliisin jäsenet rikkoivat ja polttivat Yhdysvaltain suurlähetystön sisäänkäynnin ikkunoita Bagdadissa uudenvuodenaattona. Kuva: AHMED JALIL
Irakilaisen PMF-shiiamiliisin jäsenet rikkoivat ja polttivat Yhdysvaltain suurlähetystön sisäänkäynnin ikkunoita Bagdadissa uudenvuodenaattona. Kuva: AHMED JALIL

Vuodenvaihteessa tapahtuneesta Yhdysvaltain Bagdadin-suurlähetystön piirityksessä oli ilmeisesti kyse suurvaltapolitiikasta, sanoo parhaillaan Suomessa lomaileva Suomen Irakin-suurlähettiläs Vesa Häkkinen.

– Tahririn aukiolla aiemmin mieltään osoittaneet ihmiset eivät olleet tämän piirityksen takana. Piirityksessä ei ollut kyse kansan spontaanista liikehdinnästä.

Hallituksen korruptiota vastustaneissa mielenosoituksissa on eri puolilla Irakia viime viikkoina surmattu satoja ihmisiä, mutta Häkkisen mukaan mielenosoitusalueiden ulkopuolella tavallisten irakilaisten elämä on jatkunut suhteellisen vakaana.

Yhdysvallat johtaa Irakissa toimivaa yli 70 valtion Isisin vastaista koalitiota, johon kuuluu myös Suomi. Osin Iraniin kytköksissä olevat puolisotilaalliset joukot ovat nyt ryhtyneet korostamaan omaa asemaansa.

– Viimeisen kahden kuukauden aikana on tapahtunut yli 10 raketti-iskua koalition kohteisiin. Kun yksi yhdysvaltalainen kuoli viime perjantaina iskussa, Yhdysvallat päätti toimia.

Yhdysvaltain iskuissa kuoli 25 ihmistä. Jokin raja ylittyi, ja ainakin osa irakilaisista lähti tai lähetettiin kohti Yhdysvaltain lähetystöä protestoimaan.

USA:lta lisäjoukkoja Irakiin

Piiritys loppui keskiviikkona, mutta se sai Yhdysvaltain puolustusministerin Mark Esperin määräämään 750 amerikkalaissotilasta lisää alueelle välittömästi. Yhdysvalloilla on Irakissa parhaillaan 5 000 sotilasta.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo perui Irakin jännittyneen tilanteen vuoksi matkansa muun muassa Ukrainaan ja Valko-Venäjälle jäädäkseen kotiin tarkkaileman Irakin tilannetta.

Suurlähetystön piirityksen taustalla on viime sunnuntaina Yhdysvaltain tekemät ilmaiskut Iranin tukeman Kataib Hizbollah -liikkeen kohteisiin Pohjois-Irakissa ja Itä-Syyriassa.

Iskuissa sai surmansa 25 ihmistä. Tätä ennen Kataib Hizbollah oli tehnyt iskun Yhdysvaltain tukikohtaan Pohjois-Irakin Kirkukissa surmaten yhden amerikkalaissiviilin.

Irakin hallitus on pahassa välikädessä

Iranin tukemat puolisotilaalliset joukot olivat Irakissa ja Syyriassa hetken aikaa samalla puolella kuin Yhdysvallat niiden sotiessa yhdessä Islamilainen valtio (Isis) -järjestöä vastaan. Nyt Isis on kukistettu, ja Kataib Hizbollah ja muut vastaavat järjestöt haluavat Yhdysvallat pois Irakista ja Syyriasta.

Irakin hallitus on pahassa välikädessä. Toisaalta se on edelleen riippuvainen Yhdysvaltain sotilaallisesta tuesta esimerkiksi sen omien sotilaiden koulutuksessa. Toisaalta maan eliitissä on Iranin tukemia voimia, jotka vastustavat Yhdysvaltain läsnäoloa maassa.

Irakin hallitus protestoi Yhdysvaltain ilmaiskuja Kataib Hizbollahin kohteisiin. Järjestö on Isisiä vastaan käydyn sodan jälkeen sulautunut osaksi maan turvallisuusjoukkoja.

Suurlähetystön piirityksessä on merkille pantavaa se, että Irakin turvallisuusjoukot eivät puuttuneet tilanteeseen. Piiritys ei kuitenkaan kestänyt kauaa, mikä saattoi tarkoittaa sitä, että virkaatekevää pääministeriä Adel Abdul Mahdia ei haluttu saattaa liian vaikeaan tilanteeseen.

Mahdi joutui ilmoittamaan erostaan sen jälkeen, kun viikkoja kestäneissä hallinnon vastaisissa mielenosoituksissa oli surmattu jopa yli 450 ihmistä.

Iranilla vaikuttava verkosto Irakissa

Moni irakilainen valittaa maastaan tulleen taistelukenttä ”sijaissodalle” (proxy war), jossa Washington ja Teheran käyvät sotaa vaikutusvallasta Lähi-idässä.

Brooking Instituutissa Dohassa sijaissotia tutkiva Ranj Alaaldin sanoo, että Iranilla on strategisia intressejä Irakissa.

– Iran tietää mitä se haluaa Irakissa ja miten saavuttaa sen…sillä on vaikuttava verkosto henkilöiden ja organisaatioiden välisiä linkkejä, jotka ulottuvat asevoimiin, ministeriöihin, uskonnollisiin verkostoihin ja talouteen, hän sanoi Guardian-lehdelle.

Alaaldinin mukaan Yhdysvalloilla on alueella sotilaallinen ylivoima, mutta se on laiminlyönyt tämän liittämisen poliittiseen strategiaan sen jälkeen kun presidentti Barack Obama veti joukkojen pääosan maasta vuonna 2011.

Presidentti Donald Trumpin hallinto on lähettänyt hyvin ristiriitaisia signaaleja siitä, millainen sen tulevaisuuden rooli alueella olisi. Toisaalta Trump haluaa vähentää Yhdysvaltain läsnäoloa alueella, toisaalta hän haluaa estää Iranin vaikutusvallan kasvun siellä.

Trump ja ajatolla tviittasivat

”Iran on täysin vastuussa ihmishengistä tai vahingoista mitä on tullut mille tahansa laitoksellemme”, Trump tviittasi.

”He maksavat hyvin ISON HINNAN! Tämä ei ole varoitus, tämä on uhkaus, Trump jatkoi.

Iranin uskonnollinen johtaja ajatolla Ali Khamenei puolestaan vastasi tviittaamalla, että Yhdysvallat ”ei voi tehdä mitään”.

”Jos te olisitte loogisia – mitä te ette ole – te näkisitte, että rikoksenne Irakissa, Afganistanissa… ovat saaneet kansakunnat vihaamaan teitä, Khamenei lisäsi.

Päivän lehti

23.10.2020

Fingerpori

comic