Uutiset

Suomen ja Venäjän kauppasuhteet kuntoon

Suomen ja Venäjän viralliset suhteet ovat kunnossa eikä maiden kesken ole mainittavia erimielisyyksiä. Muutamat yksittäiset ilmiöt, kuten poliisitutkimukset Venäjän kaupallisen edustuston henkilökunnan käytössä olevien asuntojen käytöstä mahdolliseen paritukseen eivät luoneet varjoa maiden pääministerien tiistaiselle tapaamiselle.

Pääministerit Matti Vanhanen (kesk.) ja Mihail Fradkov sopivat maiden jatkavan keväästä asti jumissa olleita investointien suojaa koskevia sopimusneuvotteluja. Molemmilla mailla tuntuu olevan aito halu saada asiassa aikaan ratkaisu. Suomalaisinvestointeja halutaan Venäjälle, mutta ilman suojalausekkeita aniharva rohkenee sijoittaa naapuriin.

Suomi ei missään nimessä ole vaatimassa mitään oikeudetonta saati kohtuutonta etuutta, kyse on normaalista kansainvälisestä taloudellisesta yhteistyöstä.

Maiden välinen kauppa on ollut koko kuluvan vuoden ajan rajussa kasvussa. Kauppatilastojen mukaan kasvua edellisvuoteen on parisenkymmentä prosenttia. Venäjästä on hyvää vauhtia tulossa yksi merkittävimmistä kauppakumppaneistamme, arvioiden mukaan vuoteen 2010 mennessä merkittävin.

Kun Neuvostoliitto hajosi runsas vuosikymmen sitten, vanhat kauppatavat ja niiden myötä kaupan volyymi romahtivat. Uuden Venäjän poliittiset ja taloudelliset myllerrykset pelottivat suomalaisia ja niinpä markkinoita haettiin muualta. Se oli tuossa tilanteessa perusteltua, sillä Venäjän talouselämä ja oikeusjärjestelmä eivät herättäneet luottamusta. Monet yritykset perustivat tytäryhtiöitä lähialueille, mutta kokemukset olivat usein karvaita.

Suomalaisyritykset ovat lisänneet kauppaponnistelujaan etäälle. Kiinan valtava talouskasvu ja Tyynenmeren alueen mittavat markkinat ovat globaalissa taloudessa myös suomalaisten ulottuvilla.

Katseet on suunnattu etäälle, mutta hiljalleen alkaisi olla aika tarkastella myös lähialueita, etenkin Venäjää. Jo yksin Pietarin alueella asuu enemmän kuluttajia kuin Suomessa. Kulutustavaraa elintarvikkeista lähtien uppoaa lähialueille, kunhan kaupan käytännöt saadaan vakiinnutettua.

Suomesta ei heti EU-jäsenyyden alettua tullut sillanpääasemaa unionin ja Venäjän välille. Uskottiin, että taannoiset idänkaupan kokemukset ja lyhyet etäisyydet avaavat uusia mahdollisuuksia talouselämän kehitykselle.

Uusi tilaisuus on avautumassa vuonna 2006, jolloin Suomi on taas EU:n puheenjohtajamaana. Tuolloin meillä on kosolti ensimmäistä puheenjohtajuuskertaa enemmän kokemusta unionin jäsenenä. Ehkä myös Venäjällä onnistutaan lainsäädännön keinoin vakiinnuttamaan arkielämää niin, että kaupankäynti sen kanssa luonnistuu ja sisältää nykyistä vähäisempiä riskejä. Työtä on vielä edessä paljon, mutta ei ole mitään syytä epäillä, etteikö suhteita kyetä normalisoimaan. Edut ovat vahvasti yhteneviä, ikkunat ja kauppatiet kannattaa pitää avoimina jokaiseen ilmansuuntaan.