Uutiset

Suomen kallein salaisuus

Näkyvimmän ja ylivertaisesti kalleimman mainoksen suomalainen design saa, kun viisurumba todenteolla alkaa toukokuun alussa Areenalla. Helsingin Euroviisujen lava on kulkenut pitkän tien niin suunnitelmissa kuin kilometreinä. Alun perin Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden voittoisassa ideassa ehdotettiin hauenleukaa ja kanteletta. Nyt idea on liukunut abstraktimmaksi eikä lavalla nähdä mitään varsinaisesti esittävää.

Euroviisujen lavan rakentaminen eilen lauantaina, kun se saapui paikalle paloina Englannista. Valtaisa virtuaalinäyttämö kohoaa vasemmanpuoleiseen päätyyn. Mustalla kankaalla peitetty kellotaulu nostetaan ylös kattoon. Vaihtoehtona oli laittaa se palasiksi. Lehtikuva.

– Olen teroittanut opiskelijoille, että tässä ei tehdä mitään omaa taideteosta, vaan tv-ohjelmaa nimeltä Euroviisut. Lavan ideaa on muokattu, jotta se vastaisi tv-tuotantoa ja käytäntöä, päälavastaja Riikka Kytönen Yleltä kertoo.

Englantilaisen Stage One -yhtiön rakentama ja Yorkin nummille koepystyttämä lava saapui Areenalle paloina lauantaina. Tarkkoja yksityiskohtia ei tinkaamallakaan heru, sillä Yle ei halua kääriä lahjaa paketista ennen h-hetkeä.

– Se on ovaalin muotoinen, korumainen, esteettisen kaunis ja epäsymmetrinen, Kytönen suostuu paljastamaan.

True Fantasy -teemaa mukailevasta lavasta tulee hulppean kallis virtuaalimaailma, johon uppoaa muun muassa 370 neliömetriä videoscreeniä, 400 liikkuvaa valoa, 1,7 kilometriä trussikehikkoa, 900 neliömetriä vaneria ja liki 80 000 litraa maalia. Videoseinien suunnittelusta vastaa valosuunnittelija Mikki Kunttu.

Artistit ovat saaneet esittää omat toiveensa, mitä haluaisivat videonäytöille ja lavalle. Ja kun Euroviisuista on kyse, suuruudenhulluudella on vain Areenan katto rajana. Venäjän viime vuoden edustajan flyygeli on aika pientä verrattuna siihen, että Areenalle halutaan palavia puita ja katosta roikkuvia benjinaruja tanssijoille.

– Yksi maa tahtoi lavalle jopa 30 koulutettua kissaa, mutta se ei kyllä tule onnistumaan, Kytönen naurahtaa.

Helsinki pesee imagonsa katupölystä
Unohtakaa Kauppatorin silakat, poronkarvataljat ja Suomipipot. Euroviisukaupunki Helsinki pesee imagostaan katupölyn ja ankeat ilmeet ja nostaa valokeilaan designin ja muodin.
Se on oikeastaan aika helppoa.

– Tarkoituksena on tuoda esiin ne superhyvät kyvyt, jotka meillä on jo ennestään. Emme ole luomassa mitään suurta spektaakkelia tai kulissia, joka puretaan Euroviisujen jälkeen ja haudataan komeroon. Haluamme, että viisuturisti kokee saman fiiliksen tullessaan Suomeen seuraavankin kerran, Euroviisujen muotityöryhmään kuuluva stylisti Minttu Vesala selittää.

Vesala stailaa Pääpostiin nukkenäyttelyn, jossa esitellään suomalaisen vaatesuunnittelun nykykykyjä. Hän ei häpeile näyttää helsinkiläistä katumuotia viisuturisteille.

– Se on hyvin moninaista, eri tyylejä sekoittavaa, henkilökohtaista. Helsinkiläiset suhtautuvat muotiin paljon rennommin kuin esimerkiksi ranskalaiset tai italialaiset.

Niin artisteja kuin poliitikkoja stailaava Vesala ei suitsisi tuulipukuja katukuvasta Euroviisujen ajaksi, koska ne ovat osa suomalaisuutta. Tuulipuku menee siinä missä muutkin.

– Kaikillahan on vapaus olla sitä, mitä on.

Tuulipuku ei vie suomalaisia vaaranvyöhykkeelle, mutta ulkomaiset vaateketjut voivat viedä. Vesala harmittelee sitä, ettei Suomessa oma pukeutuminen pääse siihen arvoon, jolle se kuuluisi.

– Onhan tämä halpojen vaatteiden luvattu maa. Tietynlainen elämättömyyden kehto. Ehkä se on pitkälti kiinni siitä, että ihmiset ovat niin nöyristeleviä eivätkä uskalla erottautua.

In- ja out-listaa Vesala ei suostu tekemään. Se on hänen mielestään markkinavoimien keksimää hömpönpömppää, jolla ei ole mitään tekoa todellisuuden kanssa.

– On niin paljon asioita, jotka ovat in ja out. Ei kukaan voi elää niiden mukaisesti. Kyllä katumuoti on aivan eri asia kuin kaupallinen puoli.

Räväkkä mallisto nauraa omalle faniudelle
T-paita euroviisulogolla, avaimenperä euroviisulogolla, pinssi euroviisulogolla. Virallisessa viisukrääsässä ei ole koskaan repäisty eikä repäistä tänä vuonnakaan. Siksi printtisuunnittelijat Markku ja Hanna Kopra halusivat luoda räiskyvistä väreistä, kullasta ja glitteristä oman persoonallisen viisumallistonsa.

– Euroviisut kerää eri maiden ihmiset pitämään hauskaa yhdessä. Meidän printtimme ovat räväköitä ja ironisia. Osaamme nauraa omalle faniudellemme ja artisteille, Kopra selittää.

Limbo-liikkeen tuottamaan Eurovision Queen -mallistoon kuuluu t-paitoja, peilejä, laukkuja, magneetteja, rintamerkkejä ja miesten uimahousuja, koska laulukilpailun faneista suuri osa on homomiehiä. Malliston ilme syntyy hersyvistä printeistä, joissa poseeraa muun muassa Englannin kuningatar Elisabet, Helsingin Euroviisujen persoonallisin esiintyjä Verka, Israelin viisuvoittaja Dana International sekä Ruotsin Carola orjantappurakruunu päässään.

Kopra kiistää, että he olisivat halunneet pilkata Carolan uskontoa tai tehdä hänestä antikristusta.

– Carola on monelle fanille pyhä. Hänet on ymmärretty väärin ja häntä kivitetään syyttä. Carola on muun muassa leimattu homofoobikoksi, vaikka hän on kumonnut sen useasti.

Carola-faneista suurin osa on innoissaan suomalaissuunnittelijoiden orjantappura-Carolasta. Kopra kertoo yhteydenottoja tulleen ympäri Eurooppaa, jopa Australiasta asti.

Malliston toiseksi suosikiksi Kopra povaa Verkaa. Vaikka Ukrainan viisu onkin karmeaa hilpatihippaata, Kopra uskoo sen hittimahdollisuuksiin.

– Niin kävi Ateenassakin viime vuonna, että kisassa huonosti menestyneestä renkutuksesta, Kroatian Moja Stiklasta tuli paikan päällä kova hitti. Ihmiset tanssivat ja lauloivat sitä kaduilla. Eiköhän niin käy myös Ukrainan kappaleelle.

Helsingissä katutanssiminen tehdään helpoksi jo senkin puolesta, että kaduille on tulossa viisukappaleita esittäviä videonäyttöjä.

Design-hotelli ammentaa Kalevalasta
Mielikuva design-hotellista ei ole imarteleva. Kylmää, kolkkoa ja pelkistettyä. Muutama muovituoli siellä täällä; uskaltaako niissä edes istuakaan, etteivät mene rikki. Helsingin keskustassa sijaitseva, Suomen ainoa design-hotelli Klaus K, vie kaikki ennakkoluulot mennessään.

Niin viisuturisti kuin tavallinen suomalainenkin huomaa astuneensa keskelle mystistä taikamaailmaa, jonka tekisi mieli sulloa käsilaukkuun ja viedä kotiin. Teema noudattelee Kalevalaa yksityiskohtia myöten. Vastaanotto on sotkan munan muotoinen, vieressä komeilee puun rungosta muotoiltu tuoli, taustalla näkyy sotkan silmä, joka sulkeutuu ja avautuu – maailmansynnyn mukaisesti. Ilmatar-ravintolaan on ympätty koivuja, mosaiikkihauki ja kimaltelevia vesielementtejä; nekin tyylikkäästi.

Yksityisen perheyrityksen Rake Oy:n omistama Klaus K sekoittaa suomalaista kulttuuriperimää moderniin muotoiluun. Hotelli kertoo tutun tarinan, mutta pystyy tekemään sen sotkematta mukaan yhtäkään Väinämöistä, Ainoa, tai kanteletta. Vaikka sisustus perustuu vanhaan suomalaiseen kansantarustoon, hotellin johtaja Marc Skvorc huomauttaa, ettei vieraan tarvitse tietää siitä jokaista yksityiskohtaa. Kalevalaa ei lyödä kouraan vastaanotossa.

– Riittää, että ymmärtää teeman.

Pieniä vihjeitä on kuitenkin ripoteltu sinne tänne. Esimerkiksi hotellikerrosten lattioihin on kirjoitettu tarinanpätkiä niin suomeksi kuin englanniksi.

Vieraat tulevat meidän olohuoneeseen
Design-hotelli ottaa osaa Euroviisuihin muutenkin kuin yöpaikkana. Hotelli tarjoaa ulkomaalaisten toimittajien valiojoukolle Ylen, Design Forum Finlandin ja yhteistyökumppaneiden kanssa designbrunssin kattoterassilla.

– Tapahtumaan odotetaan noin 1500 toimittajaa, joista sata on kutsuttu tilaisuuteen, myyntipäällikkö Maarit Pitkänen kertoo.

Lisäksi hotellilla tullaan todennäköisesti tekemään artistien haastatteluja ja kuvauksia. Hotellin yksi kolmesta ravintolasta, Filmitähti, puolestaan valjastetaan finaalikatsomoksi, jossa lähetys heijastetaan valkokankaille.

Ilmattaren keittiötä viisut eivät mullista. Keittiömestari Markus Maulavirta lupaa tarjota viisuturisteille ja -toimittajille samoja ruokia kuin suomalaisillekin. Jos kerran vahvuudet lähtevät arjesta, miksi laittaa koko pakka uusiksi.

– He tulevat kuitenkin meidän olohuoneeseen, hän muistuttaa.
Ei siis ole oletettavissa mitään Lordi-spesiaaleja?

– Ei. Tehköön ne Lordi-ruokia Rovaniemellä. (HäSa)

Pauliina Leinonen

Päivän lehti

1.6.2020