Kolumnit Uutiset

Suomen kieli on alkanut hämäläistymään

Kieli ja sen muutokset ovat erinomainen ja takuuvarma närkästyksen aihe.

Suomen kielen lautakunta julkaisi helmikuun alussa uudet suositukset. Kielitoimiston mukaan nykyisin voi kirjoittaa alkavansa tekemään jotakin, ja silti se täyttää kaikki kieliopin säännöt.

Uusi suositus otetaan huomioon Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemissa kielenhuollon ohjeissa ja Kielitoimiston sanakirjan tulevissa versioissa.

Aiemmin on totuttu oikeakielisesti kirjoittamaan alkaa tehdä. Kielitoimisto ei ehkä silti tiennyt aiheuttavansa todellisen somehirmumyrskyn.

Julkisuuden henkilöt, erityisesti tekstintekijät, kuten toimittajat, kirjailijat ja juontajat, ilmaisivat järkytystään mitä erilaisin tavoin.

Mä alan antamaan periksi. Seuraavana kielenhuollon päivityslistalla: Isäm maa, kuullostaa, ketä sä olet, Facebookissa kirjoitettiin vain minuutteja kelitoimiston linjauksen julkaisemisesta.

Yhdyssanoja vaadittiin niin ikään poistettaviksi myös Twitterissä, sillä eihän kukaan niitäkään käytä. #yhdys #sana, toimittaja Kirsi Alm-Siira twiittasi.

Tekstintekijänä allekirjoitan tietysti kielioppisääntöjen tärkeyden ja oikeakielisyyden merkityksen. Tekstintekijänä tiedän kuitenkin myös sen, että minkä tahansa kielen kohdalla ainoa pysyvä piirre on muutos.

Kielitieteilijätkin sen tietävät. Sanat ja niiden muodostuminen, käytössä olevat sanastot sekä kielen käyttäminen ovat esimerkiksi kielihistorian tutkimia peruselementtejä.

Muutos ei ole kuolemaksi. Erilaisten sanamuotojen salliminen toisten rinnalle ei tuhoa suomen kielen ydintä, ei edes haperra.

Kyse on vaihtoehtojen antamisesta, eikä kukaan, ainakaan kielitoimisto, ole julistanut perinteistä alkaa tehdä -muotoa pannaan.

Uusi potentiaalinen kohun aihe tulee tässä: suomalaiset puhuvat päivä päivältä yhä hämäläisemmin.

Kieliä ja niiden murteita tutkinut filosofian tohtori Liisa Mustanoja kertoo lauantaisessa Helsingin Sanomissa, että kaupungistumisen ja työelämään siirtymisen myötä kieli on muuttunut yhä puhekielisemmäksi.

Yhteinen puhekieli tarkoittaa myös Mustanojan mukaan sitä, että eri murteiden väliset erot ovat tasoittuneet. Tilalle on viimeisen 50 vuoden aikana tullut hämäläinen puheenparsi.

Miksikö? Hämäläismurteen nuotti on tasainen ja neutraali. Kielen hämäläisyydet eivät ole yleiskielen näkökulmasta kovinkaan silmäänpistäviä, eivätkä liioin muuta merkittävästi puheenrytmiä.

Kyllähän suuhun kuin suuhun sopivat sellaiset sanamuodot kuten punanen, semmonen tai maitoo.

Muutokset voivat tuntua pelottavilta ja sellaisilta joita vastaan täytyy olla, vaikka ei aivan tarkkaan tuntisikaan niiden konkreettisia seurauksia.

Ihan kaikki ei silti ennen ollut paremmin kuin nykyään.

Ajatelkaa vaikka vanhoja autoja ilman turvavöitä.

Päivän lehti

1.6.2020