fbpx
Uutiset

Suomen kilpailukyky vapaassa pudotuksessa

Suomen kilpailukyky on vapaassa pudotuksessa.

Sveitsiläisen World Economic Forumin (WEF) mukaan Suomen sijoitus on parissa vuodessa tippunut maailman kilpailukykyisimpien maiden joukossa pronssisijalta kahdeksanneksi.

WEF:n pääekonomisti Margareta Drzeniek-Hanouz kertoo uutisen talouslaitoksen Geneven päämajassa. Sijoitus on Suomen pohjanoteeraus WEF:n 15 vuoden seurannassa.

SAKSA on ottanut Suomen paikan Euroopan unionin kilpailukykyisimpänä valtiona.

Keväällä katsauksensa julkaisi myös toinen kilpailukykyä mittaava sveitsiläislaitos, Institute for Management Development (IMD).

Sen vertailussa Suomi sijoittui vielä heikommin, vasta sijalle 20. Laitokset mittaavat kilpailukykyä eri mittareilla.

WEF määrittelee kilpailukyvyn menettelytavoiksi ja tuotannontekijöiksi, jotka säätävät maan tuottavuuden tason. Davosin talouskokouksen järjestäjän mukaan kilpailukyky kertoo maiden kasvumahdollisuuksista.

Vielä kaksi vuotta sitten Suomi otti WEF:n katsauksessa pronssitilan ja viime vuonna neljännen sijan. Tiedot on kerätty 140 maasta.

ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitos Etla on koonnut suomalaisjohtajien vastaukset. Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen pitää WEF:n katsausta osuvampana kuin IMD:n mittaria.

– WEF mittaa paremmin rakenteita, eikä sekoita kilpailukyvyn osatekijöitä ja vaikutuksia, Rouvinen sanoo.

Kummallakin katsauksella on Rouvisen mukaan myös samat ongelmat: menestys vertailuissa ei ennakoi tulevaa, vaan kertoo saavutetusta tasosta.

– Vertailujen virhemarginaali on vielä 5–10 sijaa kumpaankin suuntaan.

KUN VIRHEMARGINAALI otetaan huomioon voi Suomi olla edelleen kilpailukyvyn ässä. Maiden väliset erot ovat niin pienet, että maajärjestys voi olla myös sokkoammuntaa.

WEF:n pääekonomisti Margareta Drzeniek-Hanouz selittää Suomen tippumisen syitä.

– Suomen talous on erikoistunut vain rajoittuneesti eri aloille ja maihin. Pääalat paperi ja informaatioteknologia ovat kokeneet jatkuvia shokkeja, kuten myös päävientimaa Venäjä.

WEF:n mukaan Suomi voi yhteiskunnan vahvojen peruspilarien ansiosta päästä kriisin yli.

Talous tuotti silti kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008.

WEF MUISTUTTAA, että Suomen julkiset laitokset toimivat hyvin ja koulujärjestelmä kantaa. Myös liike-elämän kekseliäisyys on maailman huippuluokkaa, kun vertailukohteeksi otetaan patenttihakemusten määrä asukasta kohti.

Sen sijaan Suomen pitäisi kiireesti löysätä työmarkkinoiden jäykkiä rakenteita, etenkin keskitettyä palkkaneuvottelujärjestelmää, joka on vertailumaiden jähmein.

Nyt verrokkeina ovat Myanmarin ja Laosin kaltaiset maat.

Suomen talousluvut ovat heikentyneet, vaikka ovat yhä huippuluokkaa.

Julkinen velka on kasvanut 20 prosenttiyksikköä bkt:hen verrattuna vuodesta 2006 ja julkinen vaje on kasvanut 2,7 prosenttiin bkt:sta.

WEF:n kilpailukyvyn kärjessä ovat viime vuoden tapaan Sveitsi, Singapore ja Yhdysvallat. Sveitsi pitää ykköstilaa seitsemättä vuotta peräkkäin.

Helsinki

Maailman talousfoorumin WEF:n raportissa erityisesti Suomen lentoliikenneinfran sijoitus on pudonnut. Se putosi neljä sijaa, viidenneltä sijalta yhdeksänneksi.

WEF:n raportin kahdestatoista pilarista yksi on infrastruktuuri, johon kuuluu väyläliikenne eli satamat, maantiet, rautatiet ja lentoliikenne.

Tämän infrapilarin sisällä pudotusta on tullut kaksi sijaa. Viime vuonna Suomi oli neljäs ja tänä vuonna kuudes. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen kertoo, että se on silti ihan hyvässä jamassa.

– Ei ole olennaista muutosta, kun on kysytty teistä, rautateistä ja satamista. Lentoliikenteen osalta on tullut miinusta.

Rouvinen arvelee, että tässä on kyseessä myös alueellinen aspekti eli ei pelkästään lentoliikenne Helsingistä maailmalle, mutta myös maan sisäinen.

SUOMEN liikenneinfrastruktuuriin on tulossa leikkauksia ainakin raideliikenteen osalta. Esimerkiksi junaliikenteeseen kohdistuvien leikkausten myötä matkustajaliikenne loppuisi 28 asemalta. Myös maakuntien lentokentät ovat ainakin osittain ongelmissa.

Rouvisen mukaan leikkaukset ja maakuntien kenttien tila voi johtaa vielä surkeampaan pisteytykseen tulevaisuudessa. Samalla se näkyisi myös kokonaislukemassa.

– Jos esimerkiksi raideliikennettä leikataan, niin loogisesti vastaajien pitäisi antaa Suomelle huonompi arvosana, Rouvinen kertoo.

FINAVIAN toimitusjohtaja Kari Savolainen kertoo, että lentoliikenne on menettänyt kilpailukykyään muille liikennemuodoille.

– Lentoliikenteen kysyntä on vähentynyt paljon. Lappi on eri asia. Siellä on matkailuelinkeino varsin hyvässä hapessa ja myös etäisyydet etelään niin pitkiä, että lentoliikenne on kilpailukykyinen, Savolainen kertoo.

Savolaisen mukaan joka alueelta Suomessa pitäisi olla hyvä yhteys kansainväliseen lentoliikenteeseen.

– Saavutettavuutta tulisi kehittää eli pitäisi pystyä paremmin yhdistämään eri liikennemuotoja toisiinsa. Eihän lentokoneella ikinä pääse ovelta ovelle.

Kirsi Hyytiäinen

Asiasanat

Menot