Uutiset

Suomen lasimuseo voi menettää valtakunnallisen erikoismuseon statuksensa

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysmiehen esitystä ei Riihimäellä purematta niellä.

Selvitysmies Kalle Kallio esittää, että Suomen lasimuseo menettäisi asemansa valtakunnallisena erikoismuseona.

Kalle Kallion mukaan Suomen lasimuseon toiminta on päällekkäistä Designmuseon kanssa, joka on myös valtakunnallinen erikoismuseo.

– Selvityksessä on arvioitu nykyiset tarpeet. Suomen lasimuseo ei täytä selvityksessä esitettyä kriteeristöä. Meillä on toinen laaja-alaisempi museo, jolla on myös lasiin liittyvää toimintaa aika paljon.

Päällekkäisellä toiminnalla Kallio tarkoittaa muun muassa sitä, että Designmuseo vastaa nykyään Nuutajärven ja Iittalan pienten lasimuseoiden toiminnasta.

– Lasimuseon toiminta yhteen materiaaliin erikoistuneena museona ei vastaa laajuudeltaan sitä, mitä valtakunnalliselta erikoismuseolta tulisi odottaa. Samalla toimialueella ei pitäisi olla kahta valtakunnallista erikoismuseota, Kallio kirjoittaa loppuraportissaan.

Toiminta ei lopu

Kallio muistuttaa, että Suomen lasimuseon toiminta ei millään tavalla lopu, jos se menettää asemansa valtakunnallisena erikoismuseona. Museon taloudessa kuitenkin aseman muuttuminen tuntuu. Valtion rahoituksesta lähtisi vuosittain 74 000 euroa.

– Esimerkiksi 1980-luvulla Suomen lasimuseo teki paljon kansainvälistä yhteistyötä ja hienoa duunia, eikä museo ollut valtakunnallinen erikoismuseo.

Tällä hetkellä Suomen lasimuseolla on oma organisaatio. Kallion mukaan Riihimäen kaupunki voisi tulevaisuudessa yhdistää museoidensa toimintoja, jolloin jokaiselle museolle ei esimerkiksi tarvittaisi erillistä johtajaa. Kun museo on ollut valtakunnallinen erikoismuseo, sillä on pitänyt olla oma johto. Tällä tavalla museota voisi sopeuttaa muuttuviin kustannuksiin. Lisäksi Kallio ehdottaa hankerahoitusten hankkimista mahdolliseen museon kulttuurivientiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää asiasta todennäköisesti vielä tämän vuoden loppuun mennessä.

Lasi on muutakin kuin muotoilua

Suomen lasimuseossa selvitys on otettu vastaan tyrmistyneenä. Museonjohtaja ei vuosilomaltaan kommentoinut asiaa vaan tiedotuksesta vastaa tutkija Uta Laurén.

– 74 000 euroa vastaa kolmen työntekijän palkkakustannuksia, sanoo Laurén.

Laurénin mukaan hyvin toimivaa yksikköä yritetään ajaa nyt alas. Designmuseo on erikoistunut muotoiluun.

– Me olemme erikoistuneet lasiin. Se on paljon muutakin kuin vain muotoilua, Laurén sanoo.

Suomen lasimuseossa ihmetellään, miksi selvitysmies pitää Designmuseon lasikokoelmia kansalliskokoelmina, vaikka Suomen lasimuseon kokoelmat ovat laajemmat ja monipuolisemmat. Museo on myös maan ainoa lasiin erikoistunut museo.

– Meillä on myös asiantuntemusta, jota muualla ei ole, ja se on yksi edellytys valtakunnalliselle erikoismuseolle, Laurén lisää.

Laurénin mukaan museo on rakentanut 30 vuoden aikana maailmalla erittäin hyvän maineen.

– Kansainvälinen status on vaakalaudalla, jos menetämme erikoismuseon aseman.

Museo on pyytänyt puolueettoman lisäselvityksen museonjohtaja Kari-Paavo Kokilta. Lasimuseossa pidetään Kalle Kalliota jäävinä, koska hän on myös valtakunnallisen erikoismuseon johtaja Tampereella.

Kaupunki ei usko aseman muuttuvan

Riihimäen kaupungin hallintojohtaja J
ussi Savola sanoo, että kaupunki on sitä mieltä, ettei selvitysmies ole loppuun asti miettinyt asiaa.

– Nyt on ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä. Lähdemme siitä, että Suomen lasimuseo saa jatkossakin pitää asemansa valtakunnallisena erikoismuseona.

Mistä kaupunki sitten ottaisi rahat, jos erikoismuseon asema menetettäisiin? Siihen Savola ei ota kantaa, vaan uskoo, että sellaista tilannetta ei tule vastaan. (HäSa)