Uutiset

”Suomen osinko­verotuksessa ei ole järjen häivää”

Suomen pääomaverotus kaipaa perusteellista remonttia, sanoo Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl.

Suurin kipupiste on listattujen ja listaamattomien yhtiöiden erilainen osinkoverokohtelu. Rosendahlin mukaan se on luonut paitsi ilmeistä epätasa-arvoa myös listautumiskynnyksen, joka on yritystoiminnan kasvun este.

– Meillä vallitsee täysin poikkeuksellinen käänteinen kannuste. Näin eriskummallista viritystä ei löydy mistään muualta. Tässä ei ole järjen häivääkään, hän roimii.

Osinkoverotus on Suomessa pörssiyhtiöiden osalta poikkeuksellisen kireä, mutta listaamattomien yhtiöiden osalta poikkeuksellisen kevyt. Samalla se kohtelee tavallista piensijoittajaa ankarammin kuin listaamattoman yhtiön suuromistajaa.

– Näiden väliltä pitäisi löytää kultainen keskitie.

Rosendahl perää Sipilän hallitukselta kokonaisuudistusta, joka selkeyttäisi ja yhdenmukaistaisi pääomaverotuksen. Sitä odotellessa hallituksen pitäisi hänen mielestään nopeana korjausliikkeenä muuttaa First North -listan kasvuyhtiöiden osinkoverotus listaamattomien yhtiöiden kaltaiseksi.

– Tällöin kynnys siirtyisi First Northin ja päälistan väliin, mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin nykytilanne.

HELSINGIN PÖRSSI eli NASDAQ OMX Helsinki ja etenkin sen First North -lista on viime aikoina piristynyt. Listautumisen vetoa on lisännyt pankkirahoituksen ehtojen kiristyminen ja lainamarginaalien kasvu.

– Viimeaikaiset listautumiset voivat olla signaali myös siitä, että nyt alkaa jo löytyä orastavaa uskoa Suomenkin talouden nousuun. Lisäksi osakemarkkinan arvostustaso alkaa olla riittävä sille, että vanhat omistajat ovat valmiita liudentamaan omistustaan, Rosendahl pohtii.

Pörssin virettä vauhdittavat korkojen poikkeuksellinen mataluus ja keskuspankkielvytys.

Rosendahl näkisi kernaasti listautumistahdin kiihtyvän, sillä kotipörssin elinvoima heijastuu koko kansantalouden iskukykyyn.

– Se tarkoittaa, että kasvavat yhtiöt hakevat pääomia investointeihin, joilla luodaan työtä ja työpaikkoja, ja sillä työllä luodaan verotuloja, joilla hyvinvointivaltio porskuttaa.

– JOS MARKKINAT toimisivat hyvin, Helsingin pörssiin voisi listautua kymmeniä ja taas kymmeniä uusia yhtiöitä. Ruotsi on tästä hyvä esimerkki, Rosendahl sanoo.

Tukholman First Northiin on vuodesta 2005 listautunut 213 yhtiötä, Helsingin vastaavaan vuodesta 2007 vain 15 yhtiötä.

– Nämä ruotsalaiset yhtiöt ovat ottaneet listautumisensa jälkeen huikean kasvuloikan ja luoneet reippaasti yli 20 000 työpaikkaa. Työpaikkojen kasvuvauhti on ollut 17–18 prosenttia vuodessa, Rosendahl kertoo.

Tukholman pörssin päälistalle on 2000-luvulla listautunut 189 yhtiötä, Helsingin pörssin 61 yhtiötä.

LISTAUTUMISTA EPÄILLÄÄN joskus silkaksi rahastusoperaatioksi, mutta Rosendahlin mukaan viime vuosien esimerkit viestivät päinvastaista.

– Kahden ja puolen vuoden yhteensä 19 listautumisessa vain neljässä osakkeita on ulosmyyty vanhoilta omistajilta, ja vain yhdessä, ulkomaalaisen pääomasijoittajan omistamassa Asiakastiedossa, määrä oli ratkaisevan suuri.

Rosendahl toivoisi Suomen kotitalouksien innostuvan sijoittamisesta ja ohjaavan osan pankkitiliensä passiivivaroista pörssiosakkeisiin.

– Ei tämä kansa ikinä vaurastu, ellei sitä edes yritetä.

Asiasanat

Päivän lehti

3.12.2020

Fingerpori

comic