Uutiset

Suomen Pankin alavireinen talousennuste: näköpiirissä vain hyvin vaimeaa kasvua

Pääjohtaja Olli Rehnin mukaan nyt on olennaista välttää sellainen haitallinen tasapaino, joka syntyy pitkäaikaisen hitaan inflaation ja nollakorkojen yhdistelmästä.
Uudenkaupungin satamassa laivausta odottavat Mercedes Benzit kuvaavat globaalia kauppaa. Autojen osat tuodaan Suomeen ulkomailta, kootaan Uudessakaupungissa ja viedään valmiina autoina maailmalle. Kuva: Kari Mankonen / arkisto
Uudenkaupungin satamassa laivausta odottavat Mercedes Benzit kuvaavat globaalia kauppaa. Autojen osat tuodaan Suomeen ulkomailta, kootaan Uudessakaupungissa ja viedään valmiina autoina maailmalle. Kuva: Kari Mankonen / arkisto

Talouskehitys jatkuu vaimeana sekä kansainvälisesti että euroalueella. Alavireisyyden helposti paikannettavia syitä ovat Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kiihtyvä kauppasota sekä brexit.

Ajankohtaista rahapolitiikkaa ja kansainvälistä taloudellista tilannetta käsiteltiin Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa torstaina. Aiheena oli myös samoihin teemoihin keskittyvä tuore verkkojulkaisu Euro & talous.

Pääjohtaja Olli Rehn muistutti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston todenneen parin viikon takaisessa kokouksessaan erityisesti teollisuuden vaikeuksien osoittautuneen odotettua pitkäkestoisemmiksi. Palvelualoilla menee vähän paremmin.

Lisäksi inflaatio on ollut jatkuvasti keskuspankin hintavakaustavoitetta hitaampaa. Neuvosto päätteli, että odotettua heikomman talouskehityksen riskit eivät ole väistyneet, ja inflaatiopaineet jatkuvat vaimeina.

Näistä syistä neuvosto päätti keventää rahapolitiikkaa.

Se laski EKP:n talletuskorkoa 10 korkopistettä eli -0,50 prosenttiin ja muutti korkoja koskevaa ennakoivaa viestintäänsä niin, että korkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tai alemmalla tasollaan siihen asti, kun neuvosto näkee inflaationäkymien palautuvan vankasti kohti keskuspankin tavoitetta.

Lisäksi neuvosto päätti aloittaa uudelleen arvopapereiden netto-ostot 20 miljardilla eurolla kuukaudessa marraskuun alusta alkaen. EKP myös keventää kohdistettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ehtoja ja muuttaa pankkien varannoille maksettavan koron kaksiportaiseksi.

Euroalueen rahoitusolot pysyvät kevyinä

Olli Rehnin mukaan elvytyspaketin ansiosta rahoitusolot euroalueella pysyvät kevyinä vielä pitkään. Samalla ne tukevat pidemmän aikavälin kasvunäkymiä.

– Meidän tulee välttää sellainen haitallinen tasapaino, joka syntyy pitkäaikaisen hitaan inflaation ja nollakorkojen yhdistelmästä, pääjohtaja painotti.

– Se heikentäisi olennaisesti rahapolitiikan liikkumavaraa suhdanteiden tasaamiseksi. Tämä pysäyttäisi talouden kasvun pitkäksi ajaksi alle potentiaalinsa. Samalla se jarruttaisi työllisyysasteen nostoa.

Rehnin mielestä EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleenarviointia koskeva keskustelu on edennyt kuluvan vuoden mittaan suotuisasti. Uudelleenarvioinnin tarpeesta vallitsee jo laaja yhteisymmärrys.

– Arvioinnin onnistunut toteuttaminen syventää tutkimukseen nojaavaa tietopohjaa rahapolitiikan strategiasta. Sitä kautta se auttaa lujittamaan yhteisymmärrystä rahapolitiikasta EKP:n neuvostossa, edistää parempaa rahapolitiikan päätöksentekoa ja tukee johdonmukaista viestintää.

Kauppasota ja sopimukseton brexit uhkaavat

Suomen Pankin eurooppalaisen yleisnäkemyksen mukaan kauppasota ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä ovat heikentäneet sekä vientiä että investointinäkymiä. Erityisesti tästä on kärsinyt teollisuus. Palveluiden kehitys on ollut hieman parempaa, sillä sitä ovat tukeneet toistaiseksi alhaisena pysynyt työttömyys ja matalat korot.

Uutiset kauppaneuvotteluiden käänteistä ja heikentyneistä kasvunäkymistä ovat heiluttaneet rahoitusmarkkinoita, mutta toistaiseksi merkittäviltä häiriöiltä on vältytty.

Suomen Pankin mukaan talouskasvu heikentyy tai polkee paikallaan keskeisillä talousalueilla ensi vuonna. Kauppasodan kärjistyminen ja sopimuksettoman brexitin mahdollisuus lisäävät myös odotuksia jopa vielä heikommasta kehityskulusta.

Euroalue ei ole taantumassa – ainakaan vielä

Maailmantalouden kasvun heikentyminen näkyy myös euroalueella, jossa talouskasvu on vaimentunut yhden prosentin tuntumaan. Euroalueen talouskasvun ei odoteta myöskään kiihtyvän merkittävästi lähivuosina.

Suomen Pankin tilannekatsauksen mukaan euroalue ei ole taantumassa, mutta kauppasota ja brexit lisäävät taantuman riskiä. Tällä hetkellä euroalueen talouskasvu on hidastunut eniten Saksan kaltaisissa teollisuusvaltaisissa talouksissa.

Euroalueen teollisuuden heikkous voi alkaa heijastua työmarkkinoille ja palvelusektorille, mistä on jo lieviä merkkejä. Euroalueen talouskasvua on toistaiseksi ylläpitänyt suotuisa kehitys työmarkkinoilla. Työttömyysaste on laskenut jo suunnilleen finanssikriisiä edeltäneelle tasolle.