Uutiset

Suomen pankit selviävät stressitestistä

Hämeenlinna 23. heinäkuuta 2010

Tänään perjantaina julkaistaan valtaosa EU-maiden pankkien stressitestin tuloksista. Ennakkoarvioiden mukaan valtaosa pankeista selviytyy kuivin jaloin. Varmaa tietoa saadaan kuitenkin vasta tulosten julkistamisen jälkeen.

Ongelmapankkeja toki löytyy. Huomenna selviää niiden ongelmien syvyys ja laajuus.

Suomalainen rahoitusjärjestelmä kävi 1990-luvun lamassa läpi jättimäisen remontin sekä henkisesti että toiminnallisesti. Nyt suomalaispankit ovat Euroopan tehokkaimpia, eivätkä ne ole lähteneet yltiöpäiseen lainanantoon ja riskisijoituksiin.

Stressitestistä pankkimme selviytyvät lähes ongelmitta.

Elämme kuitenkin globaalissa taloudessa ja mahdolliset ongelmat muissa unionimaiden pankeissa heijastuvat myös Suomeen.

Kreikan kriisin jälkeen pankkien valvontaa ja säätelyä tiukennettiin. Näillä toimilla pyritään estämään jatkossa nyt koetut ongelmat.

Myös satojen miljardien takuilla pankeille pyritään lisäämään luottamusta rahamarkkinoille. Markkinoiden luottamus on lopulta se elementti, jonka varassa rahalaitokset toimivat.

Jos sitä ei ole, rahahuolto romahtaa ja romahdus leviää nopeasti reaalitalouteen lamana.

Vaikka pankit nyt selvittäisivät stressitestin ilman katastrofeja, eivät euroalueen talousongelmat ole ohi.

Ongelmana on ennen kaikkea julkisen velan holtiton kasvu. Vain muutama euromaa pysyy julkisen velan määrällä EU-kriteerien sisällä (60 prosenttia bruttokansantuotteesta). Myös monen maan budjettivaje nousee yli vakaus- ja kasvusopimuksen rajan, kolmen prosentin.

EU:n valtiovarainministerien kokouksessa sovittiin, että unionilla on jatkossa oikeus avata ja tarkistaa jäsenmaiden budjettien realistisuus.

Muutenkin ylikansallista kontrollia tiukennetaan.

Valtiosihteeri Raimo Sailas muistutti Porissa Suomi Areenan tilaisuudessa, etteivät tiukennetut säädökset vielä riitä. Lähihistoria kun osoittaa, ettei niistä ole pidetty kiinni.

Vuosikymmenen puolivälissä esimerkiksi Ranska ja Saksa ylittivät julkisen velan määrällä kasvu- ja vakaussopimuksen rajat ja vaativat sen jälkeen niiden höllentämistä.

Belgian ja Italian julkisen talouden velka oli yli sata prosenttia bkt:sta jo vuosia sitten. Huomautuksiin maat viittasivat kintaalla ja velkakierre on jatkunut lähes samansuuruisena näihin päiviin asti.

Toivoa paremmasta antaa sentään se, että Kreikka on toteuttanut tinkimättä vaatimukset raskaista menoleikkauksista, jotka tukipaketin ehtona olivat.

Vasta kun ylitykset sanktioidaan ja sanktiot laukeavat automaattisesti, päästään kriteerien täyttämisessä puheista tekoihin.

Sanktioiden ja niiden automaattisen laukeamisen läpivienti poliittisilla päätöksillä onkin jo konstikkaampi juttu. Jäsenvaltioista ei tahdo löytyä sellaista johtajuutta, jolla näin vaikeat päätökset kyettäisiin viemään läpi.

Viime kädessä sopimuksiin halutaan jättää kohtia, joihin voidaan hätätilassa turvautua. Tästä ovat hyvänä osoituksena monet aiemmat sopimukset, jotka ovat porsaanreikien takia käytännössä vesittyneet.

Päivän lehti

6.4.2020