Uutiset

Suomen Pankki haluaa rajoittaa asuntolainoja

Suomen Pankki ajaa uusia rajoitteita kotitalouksien asuntovelkaantumisen suitsimiseksi. Sen mukaan viranomaisille pitää luoda työkalut, joilla pystytään tarvittaessa jarruttamaan pankkien luotonantoa.

– Seuraavan hallituksen pitää vakavasti harkita tällaisia välineitä, esimerkiksi lainakattoa. Lainanhoitokustannukset tulee mitoittaa kotitalouden tuloihin eli todelliseen velanhoitokykyyn, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen.

Suomen Pankki pelkää epätavallisen matalien korkojen johtavan ennen pitkää asuntomarkkinoiden ylikuumenemiseen. Kotitalouksien velkaantuneisuus on 2000-luvulla kaksinkertaistunut, ja lainat ovat keskittyneet kovin kapeille hartioille.

– Puolet asuntovelasta on velkaantuneimmalla kymmenyksellä kotitalouksista. Velkaantumisen kasvu korostaa korkoriskiä ja tekee kotitaloudet haavoittuvaisiksi, Hakkarainen toteaa.

Lainamäärien tavoin myös asuntojen hinnat ovat vahvasti eriytyneet, ja suuret alueelliset erot ovat omiaan lisäämään epävakautta ja ongelmien kasvualustaa. Suurimpia velkataakkoja kannetaan kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat jo paikoin karanneet käsistä.

Kokonaisuudessaan asuntojen hintojen pitkään jatkunut nousu on taittunut.

HAKKARAINEN VAROITTAA pankkeja luisumasta kohti ruotsalaistyylisiä ylipitkiä asuntolainoja, joista maksetaan yleensä vain korkoja. Ne loisivat Suomeen uusia aikapommeja ja ajaisivat yhä useamman perheen korkojen nousun tai asuntojen hintojen laskun kaltaisten talousmuutosten ansaan.

– Tapauskohtaisille joustoille voi olla perusteita, mutta lyhennysvapaiden ei pidä johtaa erittäin pitkiin tai ikuisiin eli lyhentämättömiin lainoihin. Terveen taloudenhoidon periaatteesta, että lainoja lyhennetään ja maksetaan takaisin, on pidettävä kiinni.

Hakkarainen muistuttaa, että pankkien viime aikoina tarjoa­mat lyhennysvapaat lisäävät entisestään kotitaloussektorin velkataakkaa ja riskejä.

– Ne eivät ole mitään ilmaisia lounaita.

RAHOITUSALAN KILPAILUA olisi Suomessa ehdottomasti lisättävä, katsoo Suomen Pankki. Sen mukaan uusien kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden ilmaantuminen hyödyttäisi paitsi yritys- ja henkilöasiakkaita myös koko Suomen taloutta.

– Näin keskittyneessä ja näin vahvasti asuntoluotonantoon suuntautuneessa pankkijärjestelmässä häiriöt ja kriisit ovat vakavampia kuin hajautuneemmassa järjestelmässä, Hakkarainen sanoo.

Rakenteellista riskiä lisäävät pankkien riippuvuus kansainvälisestä rahoituksesta ja niiden kytkökset muihin Pohjoismaihin. Mitä vahvemmin pankit kietoutuvat toisiinsa esimerkiksi keskinäisen luotonannon ja omistusrakenteiden kautta, sitä helpommin yksittäisen pankit ongelmat välittyvät muihin pankkeihin.

Pankkien kilpailun vähäisyys vaikeuttaa myös yritysrahoitusta, jonka toimivuutta pidetään talouskasvun perustana.

– Pankkien osuus yritysrahoituksesta ja pk-yritysten riippuvuus pankeista ovat entisestään kasvaneet. Yritysluottojen korkomarginaalien kasvu jopa heikon kysynnän aikana voi olla signaali kilpailun vähenemisestä. Pankkisääntelyn kiristyminen voi selittää vain pienen osan tästä.

FINANSSIKRIISIN jälkeen pankkisääntelyä ja -valvontaa on määrätietoisesti lisätty. Suomen Pankin mukaan pankkien riskienkantokykyä on edelleen vahvistettava, jotta niiden vakavaraisuus ja maksuvalmius säilyvät kaikissa olosuhteissa.

– Tämän varmistamiseksi viranomaisilla täytyy olla kansainvälisesti yhdenmukaiset keinot, Hakkarainen sanoo.

Vielä toistaiseksi käytännöissä on hajontaa.

– Vakavaraisuus- ja muu sääntely on meillä keveämpää kuin muissa Pohjoismaissa.

Pieniin toimijoihin on Suomen Pankin mukaan sovellettava kevyempää sääntelyä kuin isoihin finanssilaitoksiin.

Asiasanat

Päivän lehti

9.4.2020