Uutiset

Suomen poliisijärjestöjen liitto ja Journalistiliitto kehuvat lakiesitystä laittomasta uhkauksesta – "Askel oikeaan suuntaan"

Oikeusministeriön esityksen mukaan laittomasta uhkauksesta tulisi virallisen syytteen alainen rikos, jos se kohdistuu henkilöön työtehtävän tai julkisen luottamustehtävän vuoksi. Virallisen syytteen alaisesta rikoksesta syyttäjä voi nostaa syytteen ilman, että rikoksen uhri vaatii tekijälle rangaistusta.
Anna-Maja Henrikssonin mukaan luottamustehtävissä toimivien ja työntekijöiden häirintä sekä uhkailu ovat lisääntyneet Suomessa. Arkistokuva. Kuva: Mauri Ratilainen
Anna-Maja Henrikssonin mukaan luottamustehtävissä toimivien ja työntekijöiden häirintä sekä uhkailu ovat lisääntyneet Suomessa. Arkistokuva. Kuva: Mauri Ratilainen

Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne pitää laittoman uhkauksen muuttamista yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi hyvänä asiana.

– Nyt työnantaja voi tehdä toimenpiteitä, kun aikaisemmin asianomistajan on pitänyt vaatia rangaistusta, jotta asia etenee, Rinne sanoo.

Hän muistuttaa, että laiton uhkaus on ollut aiemminkin lain mukaan rangaistavaa, mutta nyt sen syyteoikeutta muutetaan siten, että mahdollisuus puuttua tilanteeseen laajenee.

Rinne ei osaa vielä sanoa, miten lakimuutos vaikuttaisi käytännössä. Hän muistuttaa, että työantaja on voinut aiemminkin tehdä rikosilmoituksen, mutta asia ei ole edennyt, jos uhkailun kohteeksi joutunut ei ole vaatinut tekijälle rangaistusta.

SPJL ajaa lakiin pykälää, joka tekisi maalittamisesta rangaistavaa, mutta Rinteen mukaan oikeusministeriön esitys on ”askel oikeaan suuntaan”.

Laittoman uhkauksen soveltaminen laajenee

Oikeusministeriö on saanut valmiiksi luonnoksen lakiesityksestä laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

Jatkossa syyttäjä voisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Laki koskisi esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalialan tai kaupallisen alan työntekijöitä. Säännös koskisi myös esimerkiksi tutkijoihin tai toimittajiin kohdistuvaa uhkailua.

Julkisista luottamustehtävistä soveltamisalaan kuuluisivat esimerkiksi kunnanvaltuuston ja -hallituksen, kunnallisen lautakunnan, johtokunnan ja neuvottelukunnan jäsenet sekä muut julkiset luottamushenkilöt.

– Esitys koskee oikeastaan kaikkia henkilöitä, joihin kohdistuu työtehtävissä laiton uhkaus, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Nykyisin laiton uhkaus on asianomistajarikos. Se tarkoittaa sitä, että yleensä ainoastaan laittoman uhkauksen kohteeksi joutunut henkilö voi vaatia uhkauksen tekijälle rangaistusta.

Laiton uhkaus on kyseessä, jos uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.

Lakimuutos tuo apua

Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mielestä oikeusministeriön esitys on erittäin tärkeä asia sekä journalisteille että monien muiden alojen työntekijöille.

– Uhkailun tai maalittamisen kohteeksi joutuminen on niin raskasta, että harva ihminen halua tuoda enää silloin itseään yhtään enempää julkisuuteen tai yhtään enempää rasittaa itseään sillä asialla, Aho sanoo.

Aho uskoo, että lakimuutoksesta on apua. Hän arvelee, että ennen kuin lailla on enemmän vaikutusta häiriköitä vastaan pitää nostaa syytteitä. Silloin ihmiset huomaavat, että kyseessä on laiton toiminta.

– Lainsäädäntö tuo turvallisuuden tunnetta kaikille, joita on uhkailtu tai häiritty.

”Ilmiöön on tärkeä puuttua”

Henrikssonin mukaan luottamustehtävissä toimivien ja työntekijöiden häirintä sekä uhkailu ovat lisääntyneet Suomessa.

– Ilmiöön on tärkeä puuttua.

Esitys parantaisi hänen mukaansa julkisissa luottamustehtävissä toimivien ja työntekijöiden suojaa laittomien uhkausten kaltaiselta häirinnältä.

Esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle, joka päättyy 10. elokuutta. Lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä.

Rikosilmoituksen tekemiseen ei ehdoteta muutosta. Rikoksen voi jo nykyään ilmoittaa poliisille kuka tahansa, esimerkiksi työnantaja.

Esitys parantaa myös maalittamisen kohteeksi joutunutta

Oikeusministeri Henrikssonin mukaan myös maalittaminen pitää ottaa vakavasti, koska yhteiskunnan ja viranomaisten työskentely rakentuu vapaan toiminnan varaan.

– Vielä muutama vuosi sitten tuskin kukaan olisi voinut kuvitella, että maalittamisesta tulisi näin laaja ilmiö.

Henrikssonin mukaan laittoman uhkauksen muuttaminen virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi parantaa myös maalittamisen kohteeksi joutuneen asemaa.

Nykyisessä lainsäädännössä on useita rikosnimikkeitä, kuten kotirauhan rikkominen, viranomaisen väkivaltainen vastustaminen ja vainoaminen, jotka voivat soveltua maalittamiseen. Lainsäädännössä ei ole kuitenkaan omaa pykälää maalittamisesta.

Uusi selvitys

Maalittamisesta tarvitaan Henrikssonin mukaan lisää tietoa. Tämän takia asiasta tehdään selvitys, jossa tarkastellaan, miten nykyinen lainsäädäntö soveltuu järjestelmällisen häirinnän ja maalittamisen estämiseen.

Muun muassa poliisit, syyttäjät ja tuomarit ovat vaatineet maalittamisen säätämistä rikolliseksi toiminnaksi.

Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jossa henkilö mustamaalataan ja hänen toimintaansa pyritään vaikuttamaan tai estämään. Siihen kuuluu myös se, että muita ihmisiä kannustetaan henkilön häirintään.

Maalittaminen tehdään usein sosiaalisessa mediassa tai internetissä, mutta se voi olla myös muunlaista systemaattista häirintää.

Oikeusministeriö on yrittänyt selvittää, onko jossain muussa EU-maassa rikoslaissa pykälää maalittamisesta.

– Tähän mennessä sen tiedon nojalla, mikä minulla on, sellaista ei ole löytynyt, Henriksson sanoo.

Päivän lehti

10.7.2020