Uutiset

Suomen startup-kentällä riittää kirittävää

Puitteiltaan Suomen pitäisi olla hedelmällinen kasvualusta uusille huimille startup-tarinoille, mutta menestys antaa yhä odottaa itseään. Yksittäisiä läpimurtoja lukuun ottamatta startup-yritysten lento tapaa katketa jo Suomen rajoja ylitettäessä.

– Suomalaisilla on yhtä hyviä tuoteajatuksia ja -konsepteja kuin muillakin, mutta akilleenkantapää on se, ettei aihioista osata rakentaa yrityksiä, jotka pystyisivät saavuttamaan kansainvälisen markkinajohtajuuden, tiivistää startupien ongelmista väitellyt tutkijatohtori Sakari Sipola Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Mikä mättää? Miksei startup-putkesta putkahtele tiheämmin Mårten Mickosin MySQL:n tai Supercellin kaltaisia menestyjiä?

SUOMI KAIPAA Sipolan mukaan lisää osaamista, rahaa ja riskejä kaihtamatonta voittaja-asennetta.

– Suomalaiset yritykset hierovat juttujaan liian pitkään kotimarkkinoilla. Startupin pitää asettaa rima korkealle, tähdätä alusta pitäen kansainväliseksi voittajaksi ja hakea asiakkaita heti ulkomailta.

Sipola arvelee, että kotiympyröihin juuttuminen liittyy osittain epäonnistumisen pelkoon.

– Suomessa ei vieläkään täysin käsitetä, että startup-markkinat ovat usein voittaja saa kaiken -tyyppisiä. Epäonnistumiset ovat välttämätön osa prosessia.

Hänen mukaansa Suomessa toimii liian vähän ja liian pieniä venture capital -riskirahastoja, eivätkä ne tosipaikan tullen pysty satsaamaan riittävästi parhaisiin kohteisiin. Alirahoitus voi olla kohtalokas kompastuskivi, sillä startupin skaalaaminen merkittäväksi peluriksi vaatii rutkasti pääomaa.

Potentiaalisia maailmanvalloittajia syntyy meillä niukalti. Suomessa perustetaan vuosittain reilut 30 000 yritystä, joista 300–600 hakee riskirahaa. Niistä vain osa saa sitä, ja lupaavimmistakin startupeista useimmat putoavat pelistä ennen ratkaisevia tulikasteita.

SIPOLA VERTAILI väitöstutkimuksessaan Suomen, Israelin ja Piilaakson startup-ympäristöjä.

– Vielä 1980-luvun lopulla Suomen ja Israelin tilanne oli varsin samankaltainen. Sitten Israelissa alkoi startup-ilmiö ja pääomasijoittamisen nousu, ja nykyään sen startup-mylly jauhaa vuodesta toiseen roppakaupalla uusia yrityksiä jenkkipörsseihin ja yritysoston kohteeksi. Viime vuonna Israelissa sijoitettiin startupeihin noin kolme miljardia euroa, Suomessa 200–300 miljoonaa euroa.

Sipolan mukaan ostetut yritykset jäävät tyypillisesti Israeliin ostajayhtiön T&K-keskuksiksi – eivät siis katoa ulkomaille.

Vaikka Israelin lähtökohdat tiiviine USA-yhteyksineen ovatkin erityiset, Suomen startup-toiminnan pitäisi Sipolan mukaan kyetä etenemään samaan suuntaan.

Ruotsikin tuottaa startup-helmiä Suomeen verrattuna solkenaan.

Rahan lisäksi startup tarvitsee tuekseen ammattimaista osaamista rekrytointiin, markkinointiin ja aukomaan ovia ulkomaille.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN perustamaa Vigo-kiihdyttämöohjelmaa koordinoivan Profict Partnersin Seppo Ruotsalainen sanoo, että suomalaiset ovat yhä usein liian teknologialähtöisiä ja kuvittelevat hyvän innovaation avaavan automaattisesti myös markkinaraon.

– Näkökulman pitäisi nousta aina markkinoiden ja asiakkaiden suunnasta. On kysyttävä, mitä uutta ja erinomaista nyt tuodaan tarjolle ja keiden ongelmaa ollaan ratkaisemassa.

Ruotsalainen alleviivaa kasvuyritysekosysteemin prosessiluonnetta ja rinnastaa sen koulutusjärjestelmään.

– Jos kokonaisuuden kaikista vaiheista pidetään huolta, yläpäähän syntyy väistämättä joitain kovan luokan tapauksia.

MENESTYSTÄ VOI Ruotsalaisen mukaan irrota hyvinkin erilaisilta aloilta, muualtakin kuin ict:stä.

– Tärkeintä on luoda yhteiskuntaan yrittämiseen kannustavat olosuhteet. Esimerkiksi työlupabyrokratiaa pitäisi purkaa. Yrittämistä tulee arvostaa, eikä vaurastuminen saa olla kirosana.

Ruotsalaisen mukaan nuoren polven yrittäjistä löytyy jo kiitettävästi kunnianhimoa. Lisävirtaa startup-maailmaan ovat syöttäneet erilaiset kiihdyttämöhankkeet, Slush-tapahtuma, bisnesenkeliverkostot ja pelialan tähdet.

Vigon kiihdyttämöissä on tällä hetkellä noin sata startupia.

– Ei suinkaan ole itsestäänselvyys, että kehitys olisi jatkossa positiivista. Sen eteen on tehtävä paljon töitä. Kansainvälinen kilpailu on kiihdyttämörintamallakin koventunut, ja meidän pitää pystyä houkuttelemaan tänne hyviä hankkeita myös ulkomailta.

Asiasanat