Uutiset

Suomen suhde länteen ja Venäjään joutuu puntariin

 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on liikkeessä. Aleksanteri-instituutin tutkijan Hanna Smithin mukaan päättäjät joutuvat viimeistään eduskuntavaalien jälkeen ratkaisemaan, mitä hyvä Venäjä-suhde ja vahva kuuluvuus länteen käytännössä merkitsevät.

Tilanne on muuttunut Venäjän valtapyrkimysten, Itä-Ukrainan sisällissodan ja pakotteiden myötä.

– Asiat ovat nyt uudelleen auki, Smith toteaa.

Hän väläyttää, että Ukrainan kriisin jälkeen EU:n piirissä saatetaan tarkastaa, lasketaanko maa länteen kuuluvaksi, ilman yhteistä sotilaallista elementtiä. Länsi-integraatiota joudutaan sitten perustelemaan muullakin kuin taloudellisella intressillä. Päättäjien asialistalle kipuaa myös Nato-kysymys ja puolustusyhteistyön tiivistäminen Ruotsin kanssa.

– Venäjän kohdalla voidaan kysyä, ovatko esimerkiksi neutraalit suhteet riittävät, Smith toteaa.

Tarton yliopiston Baltian politiikan professorin Andres Kasekampin mielestä Suomi ja Ruotsi ovat harmaalla alueella, joita Venäjä testaa ilmatila- ja sukellusveneloukkauksilla.

– Paljonko tarvitaan todisteita Venäjän vihamielisistä aikeista, ennen kuin Suomi aloittaa vakavan keskustelun turvallisuustarpeistaan? hän kysyy.

Kasekampin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat Venäjän sotilaallisessa suunnittelussa jo osa länttä, eikä niitä kohdeltaisi kriisissä puolueettomina maina.

Kasekampin mukaan Itämeren aluetta vakauttaisi, jos kaikki rantavaltiot olisivat Naton jäseniä.

Ulkopuolisen voi Kasekampin mukaan olla vaikea ymmärtää, miten Suomi voi olla hyväksymässä EU-sanktioita, mutta samalla pitää yllä läheisiä suhteita Venäjään.

– Suomen pitäisi olla tässä hyvin varovainen. Venäjä käyttää viestejä hyväkseen osoittaakseen, että Suomi ei ole eurooppalainen kumppani, hän toteaa.

Oxfordin yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen professorin Roy Allisonin mukaan Suomi on tehnyt täysin selväksi Venäjälle, että se on mukana EU-pakotteissa.

Suhteiden kärjistymisestä aiheutuvat vauriot on pyrittävä pitämään vähäisinä.

Suomi ei Allisonin mukaan ole turvallisuuspolitiikassaan ajautunut harmaalle alueelle, vaan kyse on positiivisesta neutraliteetista. Vaikka Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, ei kyse ole enää vanhasta rauhantahtoisesta puolueettomuuspolitiikasta.

– Suomi on täysjäsen kaikissa EU-organisaatioissa ja Naton rauhankumppani, hän toteaa.

Suomessa ei ole koettu tarvetta hakea turvallisuutta Natosta. Allisonin mukaan tilanne voi muuttua, jos Venäjä lisää painetta.

– Sen pitäisi olla vakavampaa kuin ilmatilaloukkaukset.

Allison uskoo Suomen varautuvan siihen, että Nato-jäsenyyttä voidaan hakea pikavauhtia, jos Virossa tai Baltiassa tapahtuisi iso yhteenotto.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun strategian ja turvallisuuspolitiikan lehtorin Jakob Westbergin mielestä Suomen ja Ruotsin mahdollisuudet pysyttäytyä suurvaltojen välisten konfliktien ulkopuolella ovat nyt heikommat kuin kylmän sodan aikana.

Sotilaallisesti liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi ottavat Westbergin mukaan liiaksi huomioon Venäjän mielipiteen.

– Eihän Venäjä ole pitänyt pohjoismaisesta yhteistyöstäkään.

Nato-jäsenyyden edellytykset toteutuvat Westbergin mukaan Suomessa ja Ruotsissa silloin, kun asiasta on yksimielisyys ja kansan tuki molemmissa maissa. Tulevissa ratkaisuissa maat ovat Westbergin mukaan joka tapauksessa tiukasti toisiinsa kietoutuneita.

Suomella ja Ruotsilla on Westbergin mukaan hyvä tilanne kehittää puolustusyhteistyötään.

Tuore turvallisuuspoliittinen katsaus korostaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja Naton rauhankumppanuutta.

Presidentti Sauli Niinistö on puhunut EU:n turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden vahvistamisesta. (LM–HäSa)

Asiasanat