Uutiset

Suomen taloudessa huippusuhdanne on taittunut ja talouskasvu hidastuu – "Puskuri uusien taantumien varalle on jäämässä pieneksi"

Taloudellinen kasvu jatkuu, mutta hidastuu. Työllisyyden ennustetaan yhä hieman nousevan, mikä on hyvä asia monen kotitalouden rahatilanteelle. Kuva: Juha Neuvonen

Valtiovarainministeriö julkisti tuoreen taloudellisen katsauksen maanantaina.

Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,5 prosenttia vuonna 2018 ja 1,5 vuonna 2019. Ennuste povaa lisäksi 1,3 prosentin kasvua vuodelle 2020 ja 1,1 prosentin kasvua vuodelle 2021.

– Kasvu hidastuu edellisvuodesta mutta on edelleen nopeaa. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua. Keskipitkällä aikavälillä kasvu jää alle prosenttiin, mikä on potentiaalisen tuotannon kasvua hitaampaa, ennusteessa sanotaan.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Railavo kertoi tiedotustilaisuudessa, että muun muassa kauppakonfliktit vaikuttavat kehitykseen.

– Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppakonflikti vaikuttaa maailmantalouden kasvun hidastumiseen. Euroopassa suurin uhka on Brexit, hän sanoo.

Ylijohtaja Mikko Spolander kertoo, että kasvuluvut ovat tasoittumassa Suomelle normaaleiksi.

– Talouden huippusuhdanne on taittunut ja kasvu on palautumassa lähemmäs normaalia vauhtia Suomen kaltaiselle ikääntyvälle taloudelle. Suomelle 2,5 prosentin kasvu on poikkeuksellinen kovaa. Jatkossa viennin imu heikkenee, rakentaminen ja yritysten investoinnit rauhoittuvat ja työllisyyden kasvu heikkenee, Spolander toteaa.

Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,6 prosenttiin vuonna 2021.

Kestävyysvaje vaivaa yhä

Julkinen talous on hieman tasapainottumassa lähivuosina, mutta heikentyy kuitenkin vähitellen 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja sopeutustoimet päättyvät.

– Puskuri uusien taantumien varalle on jäämässä pieneksi ja puskuria on hankala kasvattaa. Väestön ikääntyminen ja kasvavat eläke- ja hoivamenot heikentävät julkisen talouden näkymiä ja uhkaavat kasvattaa velkaantumista tulevaisuudessa, kertoo finanssineuvos Marja Paavonen.

Valtiovarainministeriön asiantuntijat korostavat yhä sitä, että julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje.

– Kestääkseen kasvavat menopaineet julkisen talouden rahoitus kaipaisi lisää työllisyyttä ja kasvua. Talouden voimavarat pitää saada tehokkaampaan käyttöön, Spolander sanoo.

Ennuste tarkoittanee sitä, että seuraavien hallitusten olisi tarkkaan katsottava julkisen talouden kestävyyden perään, vaikka kehitys on viime aikoina ollut hyvää.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) julkisti sunnuntaina tiedon, että Suomen valtionvelka pienenee yllättäen tänä vuonna. Orpo kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että kuluvana vuonna valtionvelkaa voidaan lyhentää ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008.

Valtion tulot ylittävät tänä vuonna menot, ja valtion velan määrä on vuoden lopulla noin 105 miljardia euroa, eli noin 0,9 miljardia euroa vähemmän kuin viime vuoden lopulla.

Valtion velanhallinnasta vastaava Valtiokonttori on ilmoittanut valtiovarainministerille, ettei loppuvuodelle kaavailtua 2,2 miljardin euron lainaerää jouduta nostamaan.