Presidentti Macron puhui maanantaina Ranskan suurlähettiläille Pariisissa EU:n yhtenäisyyden tärkeydestä.
Uutiset

Suomen toivotaan lähtevän interventiojoukkoihin – Helsinkiin saapuvan Macronin puolustusaloite on vielä ”paperitiikeri”

Ranskan presidentti ajaa EU:n ja Britannian puolustusyhteistyön tiivistämistä. Suomessa Emmanuel Macron tapaa presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin EU:n puolustusaloitteen tavoitteena on koota yhteen kriisinhallinnassa ja ulkoisessa toiminnassa aktiivisia maita ja potentiaalisia kumppaneita.

– Pitkälti Ranskan idea on paperitiikeri, ei ole vielä mitään konkreettista. Pidemmällä aikavälillä nähdään, mitä aloite tarkoittaa, kertoo tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

Käytännössä lähivuosina ei siis luoda puolustusjoukkoja EU:lle, vaan kyse olisi pikemminkin yhteistyöväylän luomisesta sotilaallisille tahoille. Perusidea on Pesun mukaan se, että mahdollisen kriisin sattuessa Ranska voisi koota halukkaiden koalition.

EU:lla on olemassa nopean toiminnan joukot ja puolustusyhteistyölle sovittiin keväällä raamit EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön -nimikkeellä. Siihen osallistuu 25 unionin jäsenmaata. Tämä on Ranskan näkökulmasta liian kankea mekanismi.

– Ranska katsoo, että vakiintuneet instituutiot ovat kömpelöitä. EU:ssa ja Natossa päätöksenteko tehdään konsensuksella eli päätöksenteko on hidasta. Ranska haluaisi, että päätöksiä voidaan tehdä EU- ja Nato-kontekstin ulkopuolella.

Ranska haluaa päästä eteenpäin EU-puolustuksessa

Viron Ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin mukaan Ranska on pettynyt siihen, että osallistujia on paljon ja siihen liittyvät tavoitteet pieniä. Ranska on korostanut EU:n omavaraisuutta oman turvallisuuden turvaamisessa. Tällä hetkellä EU on riippuvainen Yhdysvalloista.

– Aloitteeseen on kanavoitunut Ranskan kunnianhimoa päästä eteenpäin EU:n puolustusyhteistyössä, Raik sanoo.

Aloitteeseen osallistuu jäsenmaita, joilla on Raikin mukaan ”halua ja kykyä sotilaalliseen yhteistoimintaan”. Ranskaa kiinnostaa erityisesti EU:n eteläinen naapurusto. Sillä se on tärkeää Ranskan ja eteläisen Euroopan turvallisuudelle.

– Pohjois-Afrikassa on epävakaata. Konfliktit heijastuvat eteläiseen Eurooppaan ja siihen halutaan lisätä valmiuksia.

Ranska on harvoja eurooppalaisia toimijamaita, jotka ovat halukkaita tekemään sotilaallisia väliintuloja Euroopan ulkopuolella, kertoo tutkija Pesu.

– Ranskan ongelma on ollut se, että se on joutunut kantamaan taakkoja yksin.

Ranskalla keskeinen asema EU:ssa

Macronin interventioaloitteessa on mukana muun muassa Saksa, jonka osuus tarvittiin, jotta aloite olisi poliittisesti uskottava. Myös Suomi on ilmaissut kiinnostuksensa aloitteeseen.

– Suomi on viime aikoina solminut erilaisia kumppanuuksia sotilaallisesti kyvykkäihin ja Itämeren alueen kannalta tärkeisiin maihin, Pesu sanoo.

Aloite on myös keino tiivistää suhdetta Ranskaan ja pysyä mukana EU:n kehityksessä.

Ranskalla on Brexitin ja Macronin aktiivisuuden myötä keskeinen asema EU:ssa. Macron haluaa syventää integraatiota, erityisesti Saksan kanssa.

Aloitteelle tarvitaan myös muiden jäsenmaiden tukea.

– Pienemmille jäsenmaille on tärkeää olla EU:n integraation kärjessä tai vähintään keskusteluissa mukana, Raik sanoo.

Aloitteessa on mukana myös maita, jotka ovat EU:n puolustusyhteistyön ulkopuolella, kuten Tanska ja EU-eroa valmisteleva sotilasmahti Britannia.

EU:n nopean toiminnan joukot

EU:n jäsenmaat ylläpitävät nopeaa toimintaa vaativiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin niin sanottuja taisteluosastoja.

Monikansallinen, noin 1 500 sotilaan vahvuinen joukko, jonka toimintasäde on noin 6 000 kilometriä Brysselistä.

Valmiudessa on samanaikaisesti kaksi taisteluosastoa. Kukin taisteluosasto on valmiusvuorossa puoli vuotta.

Taisteluosaston lähettäminen kriisiin vaatii yksimielisen päätöksen kaikilta 26:lta EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan YTPP:hen osallistuvalta valtiolta. Tanska ja Malta eivät osallistu.

Osallistuminen on vapaaehtoista ja päätökset joukkojen lähettämisestä tapauskohtaisia.

Osastot ovat valmiudessa lähtemään kriisialueelle 10 päivän kuluessa päätöksestä.

Osastot hoitavat vaativia ja lyhytkestoisia kriisinhallintaoperaatioita ja tukevat YK:n rauhanturvaoperaatioita.

Tuoreimpia artikkeleita