Uutiset

Suomen uhkana Kreikan tie

Puheet Kreikan, Irlannin ja muutaman muun EU-maan talousongelmista ja tuista ovat jättäneet Suomen taloustilanteen pohdiskelun taka-alalle.

Siihen ei kuitenkaan ole varaa. Suomi elää vahvasti velaksi. Jos nykymeno jatkuu, velkaantuu valtio joka vuosi noin kahdeksan miljardia euroa. Neljän vuoden kuluttua valtion velka ylittää unionin kasvu- ja vakaussopimuksen rajan, joka on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Olemme siis ihan samalla tiellä kuin Kreikka. Suomi sentään on velkaantumistaipaleensa alkupuoliskolla, Kreikan taivallus ehti jo vaihtua rahoittajien holhoukseen ja vyönkiristysohjelmaan.

Jotta välttäisimme Kreikan kohtalon, kurssia pitää muuttaa nopeasti. Seuraavan hallituksen on kyettävä nopeasti laatimaan yli vaalikauden menevä ohjelma, jonka avulla kestävyysvaje kurotaan kiinni.

Edellisen laman jälkeen Suomi teki pienen talousihmeen. Bkt kasvoi lähes vuosikymmenen ajan yli neljän prosentin vauhtia keski-inflaation jäädessä alle kahden prosentin.

Jos nyt yltäisimme samaan, kestävyysvaje kurottaisiin kiinni nopeasti. Nykytilanne on kuitenkin 1990-lukua pahempi. Tuolloin meillä oli suuret ikäluokat parhaassa työiässä, ja heidän hyvin koulutetut lapsensa astuivat työelämään paikkamaan osaamisen vajetta.

Nykytilanne on käänteinen aikaisempaan. Suureen ikäluokkaan kuuluvat jäävät eläkkeelle vuosikymmenen puoliväliin mennessä, opinahjoista valmistuvat ikäluokat ovat pieniä, ja ulkomainen työvoima voi parhaillaankin korvata työvoimapulaa vain marginaalisesti.

Vuosikymmenen lopussa 1,1 työssäkäyvän on kustannettava yhden työelämän ulkopuolisen menot.

Jo nyt työelämästä poistuu selkeästi enemmän väkeä kuin uusia tulee tilalle.

Tilanne merkitsee sitä, että kansantuote voi kasvaa vain tuottavuutta nostamalla. Tuottavuutta on nostettava kaikkialla, myös julkisella puolella, jossa haaste on kaikkein suurin.

Julkisen puolen tuottavuus on erityisestä tuottavuusohjelmasta huolimatta polkenut paikallaan. Terveydenhuollossa kehitys on ollut jopa miinusmerkkistä.

Työllisyysastettamme on hinattava selvästi yli 70 prosentin. Se on ainoa keino rahoittaa julkisen puolen menot.

Merkittäviin veronkorotuksiin ei ole varaa. Karsintalistalle tulevat lähinnä verovähennysoikeudet esimerkiksi asuntolainojen korkomenoista ja erilaiset tuet, joita nyt liian hölläkätisesti maksetaan.

Seuraavan hallituksen pitää tehdä kansalaisille ikäviä, mutta kansantaloudelle välttämättömiä ratkaisuja. Poliitikkojen sietäisi elää kieli keskellä suuta; olla naulitsematta itseään lupauksiin, joita ei kansantalouden tila kestä. Edellisistä vaaleista on vielä hyvin muistissa kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen lipsautus koulutettujen naisten palkkakuopan korjaamisesta.

Päivän lehti

7.6.2020