Kaupunkiseuduilla keskuskaupungin asema vahvistuu suhteessa seudun muihin kuntiin. Muuttajia maakuntakeskuksiin on tosin entistä vähemmän, koska väki vähenee muulla maassa. Kuvaaja: Eriika Ahopelto
Uutiset

Suomen väestön kasvu keskittyy ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle

Alueellinen eriytyminen kiihtyy. Kymmenen suuren kaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi menettää 276 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä.

Suomen väestökasvu kohdistuu seuraavan reilun 20 vuoden aikana Helsingin seudulle, jonka väkiluku kasvaa yli 19 prosenttia. Seuraavaksi eniten kasvavat Turun ja Tampereen seutu, jotka kasvattavat asemiaan maan kakkoskeskuksina verrattuna Oulun seutuun. Turun seudun väkiluku kasvaa 9,7 prosenttia ja Tampereen 9 prosenttia vuosina 2017–2040.

Samaan aikaan alueellinen eriytyminen Suomessa vain kiihtyy ja alueet jakautuvat kasvaviin, supistuviin ja tyhjeneviin.

Kymmenen suuren kaupunkiseudun kehitys selviää aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n perjantaina julkaisemasta väestöennusteesta 2017–2040. Hämeenlinnan seutu ei ollut mukana tutkimuksessa. Ennusteen ovat tilanneet asumiseen keskittynyt luottolaitos Hypo, Kuntarahoitus, ympäristöministeriö ja kiinteistöalan ja rakennuttamisen ammattilaisia edustava RAKLI.

Koko Suomen väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä 90 000 asukkaalla, mutta kasvu ei mene tasan. Kun Helsingin seudun väestö kasvaa 270 000 asukkaalla, muun maan väki vähenee 180 000 asukkaalla. Vuonna 2040 Helsingin seudulla asuu yhtä paljon ihmisiä kuin yhteensä kymmenen suurimman kaupunkiseudun ulkopuolella. Helsingin seudun väestökehitys on ylivoimainen muuhun maahan verrattuna sekä kasvun että väestö- ja ikärakenteen näkökulmasta.

Helsingin seudullakaan kasvu ei ole tasaista, vaan kasvu keskittyy Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin.

 

Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut kasvavat 2030-luvulle asti

Oulun ja Jyväskylän seutu kasvavat kohtuullisesti ja Kuopion seutu maltillisesti vielä 2030-luvulle saakka, mutta 2030-luvulla niiden väkiluku alkaa pienentyä.

Joensuun, Lahden, Seinäjoen ja Vaasan seutujen väestö vähenee 2040 mennessä, tosin niiden keskuskaupungit sinnittelevät. Seinäjoki kasvaa edelleen ja Lahden, Joensuun ja Vaasan väestönvähennys on maltillinen.

Kaupunkiseuduilla keskuskaupungin asema vahvistuu suhteessa seudun muihin kuntiin. Muualla Suomessa väki vähenee ja muuttajia maakuntakeskuksiin on yhä vähemmän.

Ennusteessa kaupunkiseudut jaettiin keskuskaupunkiin, ympäröivään ydinkaupunkiseutuun ja muuhun seutuun. Helsinkiä ja Turkua lukuun ottamatta ydinkaupunkiseutujen kehitys oli keskuskaupunkeja heikompaa kaikilla kaupunkiseuduilla. Helsingin seutua lukuun ottamatta myös muun seutukunnan väestö väheni kaikilla kaupunkiseuduilla.

Ennusteen mukaan 33,7 prosenttia suomalaisista eli 1,8 miljoonaa asukasta asuu Helsingin seudulla vuonna 2040. Toiseksi eniten asukkaita on Tampereen seudulla ja kolmanneksi eniten Turun seudulla. Kuvaaja: Marika Säkkinen

Syntyvyyden lasku näkyy myös muuttoliikkeessä

Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaistu ennuste eri kaupunkiseutujen kehityksestä oli nyt julkaistua MDI:n ennustetta positiivisempi. Näin siksi, että syntyvyys on alentunut nopeasti 2010-luvulla. Suomessa asuu nyt 258 500 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2015 ennakoitiin.

Viime vuonna Tilastokeskus julkaisi koko maan väestöennusteen, mutta siinä ei eritelty eri kaupunkiseutujen kehitystä.

Syntyvyyden lasku näkyy myös maan sisäisessä muuttoliikkeessä. 2010-luvulla syntyneet ikäluokat ovat edeltäviä ikäluokkia pienempiä eli muuttoalttiiden nuorten määrä pienenee 2020-luvun lopulta lähtien. Helsingissä tämä ei vaikuta, mutta esimerkiksi muissa yliopistokaupungeissa se näkyy.

Syntyvyyden lasku vaikuttaa erityisesti Oulun seudulla, jossa väestökehitys on perustunut paljolti suureen syntyvyyteen.

 

Kaupungeilla mahdollisuus saada muuttovoittoa maahanmuutosta

Nyt julkaistu ennuste perustuu oletukseen, että syntyvyyden lasku pysähtyy vuoden 2018 tasolle. Lisäksi se perustuu oletukseen, että kansainvälinen muuttoliike pysyy vuosien 2010–2018 tasolla pois lukien vuosi 2016, johon vaikutti vuoden 2015 ennätyksellinen maahanmuuttajamäärä.

Tutkijoiden mukaan ennusteen epävarmuus liittyy juuri kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Kukin kaupunki voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, miten houkutteleva se on ulkomailta muuttavien silmissä. Kaupungeilla on siis mahdollisuus saada muuttovoittoa maahanmuutosta. Toisaalta maahanmuuttajien määrän kasvu ei tuo heti nopeaa taloudellista kasvua seudulle, koska maahanmuuttajien kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaatii resursseja.

 

Väestöennuste

Ennuste kymmenelle kaupunkiseudulle: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Seinäjoki, Joensuu ja Vaasa.

Nyt 61,6 prosenttia suomalaisista asuu näillä kymmenellä kaupunkiseudulla, vuonna 2040 jo 67,1 prosenttia.

Vuonna 2040 Suomessa on 5,6 miljoonaa asukasta. Heistä 33,7 % eli 1,8 miljoonaa asuu Helsingin seudulla, 7,8 % eli 440 000 Tampereen seudulla, 6,4 % eli 360 000 Turun seudulla, 4,7 % eli 265 000 Oulun seudulla ja 3,5 % eli 194 000 Jyväskylän seudulla.

Kymmenen kaupunkiseudun asukasluku kasvaa 10,8 prosentilla eli 366 000 asukkaalla. Muun Suomen asukasluku pienenee 13 prosentilla eli 276 000 asukkaalla.

Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi koko maassa ja kaikilla kaupunkiseuduilla. Helsingissä yli 65-vuotiaiden määrä 1,5-kertaistuu.

Alle 15-vuotiaiden määrä vähenee kaikilla kaupunkiseuduilla, myös Helsingin seudulla.