Uutiset

Suomen vientiä piristänyt Putinin putki on virallisesti ympäristökysymys – Putkessa kulkeva kaasu on silti myös turvallisuuspolitiikkaa

Venäjän presidentti Vladimir Putin kiitteli Suomen suhtautumista Itämeren uuteen kaasuputkeen. Toisin kuin osalle Itämeren maista, Suomelle hanke onkin virallisesti ympäristökysymys. Putkessa kulkee silti myös turvallisuuspolitiikan polttoainetta, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.
Kuva: Joel Maisalmi
Kuva: Joel Maisalmi

Presidentit Niinistö ja Putin kiittelivät keskiviikon tiedotustilaisuudessa kilvan kaupan ja turismin virettä maiden välillä. Suomen vienti Venäjälle ottikin toukokuun tilastoissa lähes 40 prosentin loikan edellisvuoden kevääseen verrattuna. Äkkinousua selittää pitkälti Itämeren kiistelty kaasuputkihanke. Nord Stream 2:n putkia on pinnoitettu Suomessa ja tilastoitu osaksi Venäjän-vientiä.

Esimerkiksi viime vuonna elokuusta joulukuuhun putkia vietiin Suomesta avomerelle noin 358 miljoonan euron arvosta.

Suomessa ollaan silti selvästi jäljessä ennen vuotta 2014 vallinneesta viennin tasosta. Venäjä valtasi tuolloin Krimin, johon länsimaat reagoivat pakotteilla ja Venäjä vastasanktioilla.

Yksi syy putkihankkeen ulkopuolisen viennin vähentymiseen on myös Venäjän halu lisätä kotimaisuusvaatimuksia. Se haluaa, että osa arvonlisästä syntyy Venäjällä.

Itämeren uuden kaasuputken tarkoituksena on kuljettaa maakaasua Venäjältä Saksaan ja sieltä eteenpäin. Vaikka hanke poikii Suomelle taloudellista hyvää, se on projektina kiistanalainen turvallisuuspoliittisen ulottuvuutensa vuoksi. Uuden putken on pelätty lisäävän Euroopan energiariippuvuutta aikana, jolloin jännitteet eivät ole Itämeren alueella muutenkaan olleet lievenemään päin.

Osa Itämeren maista suhtautuu siksi hankkeeseen kriittisesti. Takajaloillaan on myös Yhdysvallat, joka on uhannut kaasuputkea pakotteilla. Yhdysvaltojen suhtautumiseen vaikuttaa myös se, että maa markkinoi omaa nesteytettyä kaasuaan vaihtoehtona arvaamattomana pidetylle Venäjälle.

Putin vakuutti keskiviikkona, että kaasun valinta on eurooppalaisten oma ratkaisu, mutta ei jättänyt epäselväksi, kumman kelkassa Euroopan kannattaisi hänen mielestään olla.

Suomi on suhtautunut 370 kilometriä aluevesillämme kulkevaan rööriin virallisesti ympäristökysymyksenä. Tämän toi esille myös Niinistö presidenttien tiedotustilaisuudessa asiaa pidempään puimatta. Jo aiemmin Putin oli kiitellyt Suomen asennetta.

Huomattavasti vähemmän huomiota on ymmärrettävästi saanut Itämeren toinen, harmittomampi putkihanke. Suomen ja Viron kaasumarkkinat yhdistävä Balticconnector valmistunee kuin varkain käyttökuntoon etuajassa lokakuussa ja se on määrä avata vuoden alussa.

jussi.orell@lannenmedia.fi