Uutiset

Suomenlahdella saattaa olla paljon sinilevää myös ensi vuonna

Suomenlahdella saattaa olla paljon sinilevää myös ensi vuonna. Arvio perustuu Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Arandan tuloksiin.

Tutkimuksissa ilmeni, että Suomenlahden itäosiin asti kulkeutunut suolainen ja vähähappinen vesi voi tietää vaikeaa sinilevätilannetta myös ensi vuodelle.

Suomenlahdella koettiin kesällä vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat. Pahimmillaan levälautat kattoivat lähes koko merialueen.

– Tilanne ei johtunut Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä, vaan avomeren ja myös saariston vedenlaatuun vaikutti Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi. Suomenlahden valuma-alueen päästöt ovat vähentyneet tällä vuosituhannella enemmän kuin missään muualla Itämeren alueella, Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo tiedotteessa.

Syken mukaan koko Suomenlahdella vesi on nyt voimakkaasti kerrostunutta. Loppusyksyn tuulisuudesta ja tulevan talven jäätilanteesta riippuu, kuinka suuri osuus fosforista päätyy pintakerrokseen. Tällä puolestaan on ratkaiseva merkitys ensi kesän sinileväkukintariskille.



Syke etsii Arandalle muitakin käyttäjiä



Tutkimusalus Aranda pääsi elokuussa valmistuneen peruskorjauksen jälkeen ensimmäiselle seurantamatkalleen vasta syyskuussa, kertoo Syken pääjohtaja Lea Kauppi.

Arandaa ovat Suomessa käyttäneet myös esimerkiksi Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos. Lisäksi Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti on vuokrannut laivaa käyttöönsä viime vuosina, mutta vuokraus saattaa loppua, kun instituutin oma laiva valmistuu vuonna 2020. Syken tavoitteena on laajentaa Arandan kansallista ja kansainvälistä käyttöä sekä etsiä uutta rahoitusta, Kauppi kertoo.

– Ruotsalaisten uusi laiva ei ole jäissä kulkeva, joten toki toivomme, että he jatkavat Arandan käyttöä edelleen talvikaudella, Kauppi sanoo STT:lle.

Rahoitusongelma ei Kaupin mukaan ole akuutti, vaan tarkoituksena on varmistaa käyttörahojen riittävyys pidemmällä aikavälillä.

Arandan käytöstä on alustavasti keskusteltu esimerkiksi Baltian maiden kanssa. Lisäksi ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä pohditaan suomalaisen laivakapasiteetin käyttöä arktisella alueella, Kauppi kertoo.

Syke tekee Arandalla esimerkiksi Itämeren suojelukomission seurantatutkimusta, johon kuuluu kolme matkaa vuodessa. Muu tutkimuskäyttö vaihtelee vuosittain. Viime vuosina on tutkittu esimerkiksi meriin kerääntyviä mikromuoveja. Vuonna 2016 Aranda oli Syken käytössä 67 päivää, kun yhteensä aluksella oli käyttöpäiviä 195. Viime vuonna Aranda oli lähes puolet vuodesta peruskorjauksen takia telakalla.



Talviset vesisateet huuhtovat ravinteita mereen



Syken mukaan levämäärä on viimeisen vuosikymmenen aikana pienentynyt erityisesti itäisellä Suomenlahdella. Ulkosaaristossa levämäärien kasvu kuitenkin huomattiin jo viime vuonna.

Suomenlahden poikkeuksellisen suolakerrostuneisuus- ja ravinnetilanteen taustalla vaikuttavat esimerkiksi Itämeren pääaltaan tila ja ilmastolliset tekijät. Sinileväriskiä kasvattaa tulevaisuudessa Itämeren alueen lämpeneminen, Syke ennakoi. Vesimassan lämpeneminen ja voimistuva kerrostuminen voivat laajentaa hapettomia alueita, mikä puolestaan kiihdyttää fosforin vapautumista meren pohjasta. Lisäksi yleistyvät talviset vesisateet huuhtovat valuma-alueelta mereen entistä enemmän ravinteita.

Päästövähennyksille on edelleen tarvetta koko Itämeren valuma-alueella, ja pääaltaan tilan kehityksellä on ratkaiseva vaikutus Suomenlahden tilanteeseen, Syke arvioi.

Asiasanat