Uutiset

Suomessa ei saa keisarileikkausta omasta toiveesta – Synnytyspelko on yksi lääketieteellinen peruste sektioon

Noin 16 prosenttia suomalaisista lapsista syntyy keisarileikkauksella.
Synnytyspelko on yksi lääketieteellinen peruste sektioon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan keisarileikkausten määrä on kasvanut lähes kaikissa muissa Euroopan maissa, paitsi Suomessa.

– Esimerkiksi Virossa keisarileikkausten määrä kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa kymmenestä prosentista 20 prosenttiin. Se on poikkeuksellista, Gissler jatkaa.

THL:ssä on juuri alettu selvittää, miksi Virossa tehdään enemmän sektioita kuin Suomessa.

Gissler toteaa, että joissain Euroopan maissa keisarileikkaus tehdään äidin toiveesta.

– Osa naisista haluaa sektion ehdottomasti tiettyyn aikaan, esimerkiksi perjantaina kello 14.

 

Suomessa keisarileikkaus tehdään lääketieteellisin perustein. Gisslerin mukaan Suomessa asiasta on käyty keskusteluja ja päädytty siihen, ettei sektiota tehdä löysin perustein.

Yksi lääketieteellinen peruste on synnytyspelko. Ennen vuotta 1997 synnytyspelolle ei ollut diagnoosia tautiluokituksessa.

– Vastaavaa diagnoosia ei kovin monessa maassa ole.

Viime vuonna Suomessa oli lähes 4 000 synnyttäjää, joilla yhtenä diagnoosina oli synnytyspelko. Heistä tuhat naista synnytti suunnitellusti keisarileikkauksella ja 500 kiireellisellä tai hätäsektiolla.

Gisslerin mukaan synnytyspelkodiagnoosin saaneiden määrä on noussut parissakymmenessä vuodessa prosentista 7,7 prosenttiin.

Se, miten eri sairaaloissa suhtaudutaan synnytyspelkoon, vaihtelee suuresti. Neuvoloissa synnyttäjä voi keskustella hoitajan tai lääkärin kanssa pelostaan, mutta joissain sairaaloissa on myös synnytyspelkopoliklinikoita.

 

Keisarileikkauksiin suhtaudutaan suurin piirtein samalla tavalla kaikissa Suomen sairaaloissa. Pienissä sairaaloissa tehdään suhteessa vähemmän sektioita kuin isoissa sairaaloissa, joissa hoidetaan vaativia tapauksia.

Pohjois-Pohjanmaalla Oulaskankaan sairaalassa tehdään vähiten keisarileikkauksia suhteessa synnytysten määrään.

– Ongelmattomissa tapauksissa ei tarvita sektiota. Oulaskankaalla on paljon monta lasta synnyttänyttä synnyttäjää, Gissler muotoilee.

Eniten sektioita tehdään Ahvenanmaalla. Gisslerin mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole sairaalaa, jonne kannattaisi suunnata, jos haluaa keisarileikkauksen.

– Suomessa ei saa sektiota sanomalla: minä haluan keisarileikkauksen.

 

Huonot kokemukset imukuppisynnytyksestä voivat olla syynä tulevaan synnytyspelkoon. Imukuppisynnytysten määrä on kasvanut vuoden 1990 kolmesta prosentista yli yhdeksään prosenttiin.

Gisslerin mukaan imukuppia ei käytetä siksi, että lapset syntyisivät entistä isompina, pikemminkin päinvastoin: syntymäpaino on Suomessa laskenut.

– Raskauksia ei juuri päästetä yliaikaisiksi. Lapset ovat aiempaa harvemmin yli 4,5-kiloisia. Raskausajan diabetes on yksi syy siihen, miksi vauvat alkoivat kasvaa.

Synnytys mieluummin käynnistetään aiemmin, jottei lapsi ehdi kasvaa. Gissler toteaa, että raskaudenaikaista diabetesta on jo niin paljon, että se lisää lapsen riskiä kasvaa liian isoksi kohdussa.

– Vuonna 2017 lähes joka viidennellä synnyttäjällä raskaudenaikainen sokerirasitustestin tulos oli patologinen.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930