Suomessa on menossa hunaja-hype: Hunajaa syötiin viime satokaudella enemmän kuin koskaan

Kotimaisen hunajan tuotantoa olisi varaa kasvattaa. Lounais-Hämeessä on alla kaksi erittäin hankalaa tuotantovuotta, mutta usko parempaan on luja.
Hunajan käyttö sopii ympäristö- ja terveystietoiseen ruokavalioon. Kuva: Tapio Tuomela

Hunajan kulutus on lisääntynyt Suomessa reippaasti. Suomen Mehiläishoitajain Liiton tilastojen mukaan suomalaiset kuluttivat satokaudella 2017–2018 ennätysmäärän hunajaa: 743 grammaa per henkilö. Lukuun lasketaan myös elintarviketeollisuuden käyttämä hunaja.

Yhteensä hunajaa kului Suomessa yli neljä miljoonaa kiloa.

Lounais-Hämeen Mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja, forssalainen Pasi Heinämaa sanoo, että tietoisuus hunajasta ja sen hyödyistä on lisääntynyt.

– Kuluttajat ovat tulleet myös vaativiksi sen suhteen, millaista hunajaa halutaan. Kuluttajien toiveissa on entistä juoksevampi hunaja. Tuottajien pitää olla tilanteen tasalla, jos haluavat tuotteensa kaupaksi.

Mehiläishoitajien liitossa uskotaan, että tietoisuus mehiläispölytyksen ja yleensä pölyttäjien tärkeydestä on niin ikään kasvattanut hunajan suosiota.

– Suomalaiset ovat myös entistä tietoisempia ruuan alkuperästä ja siitä, miten tuotanto vaikuttaa ympäristöön. Lähihunajahan on pölytyshyödyn ja pienen hiilijalanjälkensä vuoksi ympäristön kannalta hyvä valinta. Hunajalla makeuttaminen sopii myös terveysajatteluun hyvin, SML:n puheenjohtaja Hannu Luukinen toteaa.

Kotimaista hunajaa saatiin viime kesänä noin 2,6 miljoonaa kiloa. Kotimaisen hunajan tuotantoa olisi varaa kasvattaa, sillä sitä menisi kaupaksi nykyistä enemmänkin. Suomen hunajankulutuksesta edelleen lähes puolet katetaan tuontihunajalla.

– Markkinoilla ja toreilla kun käy myymässä, niin ensimmäiseksi asiakas tarkastaa, mistä hunaja on tullut. Jos ei omalta paikkakunnalta ole saatavilla niin mielellään mahdollisimman läheltä, Heinämaa kertoo.

Lounais-Hämeessä tuottajien määrä kasvaa koko ajan. Mehiläishoitajien yhdistys kouluttaa kymmenkunta uutta hoitajaa vuosittain. Hämeen ammatti-instituutissa Mustialassa voi opiskella mehiläistarhaajan ammattitutkinnon.

Kaksi viimeisintä tuotantovuotta ovat olleet mehiläistarhaajille erittäin haasteelliset. Kesällä 2017 satoi käytännössä koko ajan ja viime kesänä taas ei vettä taivaalta juuri herunut.

– Eikä kumpikaan vaihtoehto näistä ole tarhauksen kannalta hyvä. Toivomme, että löytyisi säiden suhteen jonkinlainen keskitie. Aika pohjalla on ainakin Lounais-Hämeessä käyty, eli suunta on ylöspäin, Heinämaa luo uskoa.

Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa saatiin puolestaan viime kesänä hyvä hunajasato, mikä nosti kokonaissadon yli keskiarvon. Suomessa oli viime kesänä noin 55 000 tuotantopesää.

Joulun lähestyessä hunajapurkille on jälleen käyttöä. Pasi Heinämaa neuvoo käyttävään hunajaa joulukinkun kuorrutuksessa.

– Se tuo kinkun maun todella hyvin esiin. HäSa