Kajaaniin valmistui viime vuonna Attendon 52-paikkainen hoivakoti Marian Kartano. Attendon mukaan hoivakoti on melkein täynnä.
Uutiset

Suomessa on vapaana jo yli 2 000 vanhusten palvelutalopaikkaa

Suurille ikäluokille rakennetaan palvelutaloja muun muassa Lappiin ja Kainuuseen, vaikka palvelut pyritäänkin viemään kotiin.

Samaan aikaan kun kunnissa mietitään, miten ikäihmiset saadaan asumaan kotona mahdollisimman pitkään, palvelualan yritykset rakentavat uusia palvelutaloja.

Ympäristöministeriön asuntoneuvos Raija Hynynen arvioi, että tällä hetkellä Suomessa on tyhjillään yli 2 000 palvelutalopaikkaa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara selvitti viime vuonna, että vuoden 2016 lopussa vapaarahoitteisia tehostetun palveluasumisen paikkoja oli tyhjillään yli 1 500.

Hynysen mukaan uusia palvelutaloja tarvitaan tulevina vuosina jonkin verran isoissa kaupungeissa, joissa ikärakenne muuttuu hitaammin kuin pienissä kunnissa tai esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa.

Palvelutaloja rakennetaan silti väestökatokuntiin eli sijainniltaan vääriin paikkoihin.

– Tavoitteena on, että laitoshoitopaikat, etenkin terveyskeskusten pitkäaikaispaikat, vähenevät.

Suuret ikäluokat tulollaan

Hynysen mukaan suuret ikäluokat vaikuttavat siihen, että ikäihmisten palveluja tarvitaan tulevina vuosikymmeninä edelleen paljon. Pienillä paikkakunnilla ikähuippu tulee jo 2030-luvun alussa, isoissa kaupungeissa 2030-luvun lopussa.

Silti palveluasumista on liikaa ja vanhuspalveluiden rakenne raskas.

– Ymmärrän, että etenkin pienissä kunnissa myydään huonokuntoisia palvelutaloja yksityisille yrityksille, koska niistä halutaan päästä taloudellisista syistä eroon ennen sotea. Kunnat antavat myös palvelualan yrityksille tontteja, joille rakennetaan uusia taloja, isojakin. Niihin ei välttämättä riitä asukkaita tulevaisuudessa.

Hynysen mukaan yksityiset yritykset rakentavat tällä hetkellä aivan liikaa tehostettua palveluasumista. Nyt pitäisi olla tarkkana, mihin ja mitä rakennetaan.

– Mitä tyhjilleen jääville tai vajaakäytössä oleville rakennuksille tehdään kymmenen vuoden päästä?

Enemmän kotona kuin palvelutaloissa

Soteen valmistautuminen lisää kilpailua markkinoista. Hynynen arvelee alan isojen yritysten luottavan siihen, että soten jälkeen palvelusetelit avaavat ikäihmisille ovet palvelutaloihin.

Hän lisää, että pienissä kunnissa ehkä oletetaan, että palvelutalot pysyvät käytössä joka tapauksessa. Niin ei hänen mukaansa tule käymään, jos tavoitteena on edelleen kotona asumisen osuuden lisääminen kotipalveluiden avulla.

Isonkaan yrityksen talous ei kestä sitä, että palveluasumispaikkoja on tyhjillään.

– Olen ollut jo pitkään huolissani tilanteesta. Tilanne vaikuttaa yrityksiin ja kuntien toimintaan sekä kansalaisiin. Lopulta myös vanhuspalveluiden hinnat tulevat nousemaan, kun vajaakapasiteetin kustannukset on jotenkin katettava.

Pitkien välimatkojen Lappi

ISO-kärkihankkeen Lapin muutosagentin Johanna Lohtanderin mukaan pitkien välimatkojen maakunnassa yritetään miettiä vaihtoehtoja laitosasumiselle.

Etäisyydet lisäävät kuitenkin kustannuksia.

– Omaishoito ja muun muassa perhehoito ovat kotihoidon vaihtoehtoja.

Attendon Marian Kartano valmistui viime vuonna Kajaaniin.

– Marian Kartano on melkein täynnä, Attendon viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja sanoo.

Hän lisää, etteivät yksityiset yritykset investoisi, jos hoivakodeille ei ole tarvetta.

– Tarve kasvaa yhä edelleen suurten ikäluokkien myötä, ja kotihoito on ongelmissa monessa paikassa.

Kainuussa luotetaan kotihoitoon

Kainuu on tunnettu toimivasta kotihoidosta. Sote-koordinaattori Eija Tolonen sanoo, että kotihoito toimii Kainuussa ympärivuorokautisesti.

Laitosasumista on vähennetty tasaiseen tahtiin ja kotihoitoa kehitetty.

– Ikäihmisten määrä kasvaa vuosien 2020 ja 2030 välisenä aikana, jolloin suuret ikäluokat tulevat vanhusikään, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vs. vanhuspalvelujohtaja Jaana Mäklin jatkaa.

Siitä aiotaan selvitä palveluja kehittämällä.

– Ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisten sote-palveluiden piirissä, tehdään hyvinvointia tukevia kotikäyntejä. Niiden avulla saadaan tietoa tulevien palveluiden tarpeesta, Mäklin kertoo.

– Ihmisten olisi hyvä miettiä jo työiässä omaa ikääntymistään ja siihen liittyviä asumistarpeita. Usein niitä aletaan miettiä liian myöhään, Tolonen vinkkaa.

Käyttöasteet heikoilla

Aran mukaan asumisen rakentamisbuumi jatkuu edelleen, sillä suunnitteilla tai rakenteilla on yli 11 000 erityisryhmien asuntoa.

Aran viimesyksyisen Erityisryhmien asuntomarkkinakatsauksen perusteella vapaarahoitteisten erityisryhmäasuntojen käyttöasteet olivat jo silloin heikot tehostetussa palveluasumisessa.

– Ara myöntää edelleen rahoitusta monenlaisiin asumisratkaisuihin, myös palvelutalorakentamiseen, mutta pitkäkestoisen asuntotarpeen arviointi on entistä tarkempaa. Huomioon täytyy ottaa yksittäistä kuntaa laajempi sote-maakunta-näkökulma, Aran erityisasiantuntija Saara Nyyssölä sanoo.

Hän toteaa, että ikääntyneiden määrä kasvaa, mutta palvelutalo ei ole ainoa asumisen vaihtoehto.

– Tarvitaan monipuolisia ratkaisuja, muun muassa tavallisia esteettömiä asuntoja eikä vain ryhmäkoteja. Myös olemassa olevaa asuntokantaa pitäisi peruskorjata.

Nyyssölän mukaan Ara on kannustanut jo vuodesta 2014 miettimään uudenlaisia asumisratkaisuja ja isot kunnat ovat siihen jo heränneetkin.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930