Uutiset

"Suomessa pitää voida ilmaista omaa uskontoa" – Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan sananvapaus on vaarassa kaventua Euroopassa

Tuppurainen vakuuttaa puheenjohtaja Antti Rinteen asema olevan vahva, eikä tämän syrjäyttäminen ole todennäköistä ensi kesän puoluekokouksessa. Tuppurainen oli Rinteen toinen kilpailija viime puheenjohtajakisassa, mutta ei aio asettua ehdolle ensi kesän puoluekokouksessa. Hän viittaa antiikin viisauteen, jonka mukaan samaan virtaan ei voi astua kahteen kertaan.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on ministerikautensa aikana käynyt keskustelua EU-maiden kanssa monivuotisesta rahoituskehyksestä eli käytännössä EU:n budjetista, joka määrittelee sen, mihin rahaa käytetään. Kuva: Jukka Leinonen
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on ministerikautensa aikana käynyt keskustelua EU-maiden kanssa monivuotisesta rahoituskehyksestä eli käytännössä EU:n budjetista, joka määrittelee sen, mihin rahaa käytetään. Kuva: Jukka Leinonen

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan uskonnonvapaus ja sananvapaus ovat vaarassa kaventua koko Euroopassa.

Hän viittaa muun muassa Euroopan perusoikeusviraston tekemään selvitykseen, jonka mukaan juutalaisvastaisuus on vahvassa kasvussa. Hänen mukaansa sananvapautta ja uskonnonvapautta rajoittavat vihapuhe ja yleinen suvaitsemattomuus, joka näkyy eri tavalla uskovien kohdalla.

– EU:n perusoikeusvirasto on raportoinut siitä, miten uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan vihapuhe lisääntyy. Myös antisemitismi, jonka luulisi jo kadonneen, tekee vahvasti paluuta ja tämä on erittäin hälyttävää, Tuppurainen sanoo.

Suomessa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen aloitti esitutkinnan Päivi Räsäsen (kd.) vuonna 2014 julkaistuista kirjoituksista. Valtakunnansyyttäjä selvittää sitä, onko homoseksuaalien ihmisoikeuksia loukattu ja ovatko kirjoitukset kiihotusta kansanryhmään kohtaan.

Tuppurainen itse ei Räsäs-tapaukseen ota suoraa kantaa, mutta sanoo, että Suomessa pitää voida ilmaista omaa uskoaan.

– Suomessa saa olla kristitty ja Suomessa pitää voida ilmasta omaa uskontoa, sillä se on niin osa ihmisyyttä. Oikeusvaltiossa siihen pitää myös kaikilla olla oikeus ja vapaus, hän sanoo.

Eurooppalaisen sananvapauden uhkana Tuppurainen näkee muun muassa median keskittymisen ja toimittajiin ja tutkijoihin kohdistuvan vihapuheen.

– Median keskittyminen on huoli sekin varsinkin, jos median omistus keskittyy lähelle vallanpitäjiä. Tällainen on huolestuttavaa kehitystä, ja paineita avointa yhteiskuntaa vastaan on näkyvissä, jonka vuoksi demokratiaa ja vapaata mediaa on puolustettava, Tuppurainen sanoo.

Todellinen kannatus mitataan vain vaaleilla

Tuppurainen ei puolueensa heikkoja gallup-lukuja kavahda.

Täpärän eduskuntavaalivoiton jälkeen sdp:n kannatus on laskenut 13,9 prosenttiin (Yle 7.11.). Tällä kannatuksella sdp on vasta neljänneksi suosituin puolue. Pääministeripuolueen edelle ovat kiilanneet oppositiossa olevat perussuomalaiset ja kokoomus sekä toinen hallituspuoleista eli vihreät.

– Toistaiseksi viimeisin todellinen mittaus tehtiin 14. huhtikuuta, jolloin sosiaalidemokraatit nousi suosituimmaksi puolueeksi. Seuraava todellinen mittaus on vuonna 2023, jolloin käydään seuraavat eduskuntavaalit. Se ei ole gallup, vaan vaaliuurnille pääsevät kaikki äänioikeutetut eikä virhemarginaalia ole, hän muotoilee.

Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen erityisesti perussuomalaiset on houkutellut riveihinsä perinteisiä demariäänestäjiä eli työväestöä ja iäkkäämpiä miehiä. Myöskään nuoret naiset eivät demariaatteesta innostu.

Demarikannattajia valuu myös vihreisiin.

Tuoreimman kannatusmittauksen mukaan lähes neljännes äänestäisi perussuomalaisia, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

– Perussuomalaisten kannatuksesta voi sanoa senkin, että lähes 80 prosenttia suomalaisista ei jaa heidän arvomaailmansa, eivätkä antaisi ääntään heille. Heidän keskustelualoitteensa eivät ole enemmistön aloitteita ja iso enemmistö on syytä pitää äänessä.

Maltti on valttia politiikassakin

Tuppuraisen mukaan politiikassa eletään juuri nyt nopeiden kannatusvaihteluiden aikaa, mikä näkyy myös gallup-mittausten tuloksissa.

Hän sanoo, ettei nopeuteen pidä jäädä kiinni, vaan katse on pidettävä tulevaisuudessa ja pitkäjänteisessä politiikan tekemisessä, jossa myös muutoksille annetaan aikaa tapahtua.

Juha Sipilän (kesk.) jälkeen ihmiset olivat tavattoman tyytymättömiä edelliseen hallitukseen ja me osasimme sanoittaa tämän muutoksen tarpeen. Parannukset ikäihmisten hoivassa ja koulutuksessa eivät näy ihmisten arjessa heti, vaan tämä kaikki vaatii aikaa. Suomalainen yhteiskunta kääntyy hitaasti, mutta kun se kääntyy, se varmuudella muuttaa kurssia, Tuppurainen uskoo.

”Rinteellä vahva tuki”

Sosiaalidemokraattinen puolueväki kokoontuu ensi keväänä puoluekokoukseen. Mikäli puolueen suosio on edelleen laskussa, edessä voi olla myös puheenjohtajanvaalit. Tuppurainen itse ei puheenjohtajan vaihdokselle näe tarvetta, sillä hänen mukaansa puheenjohtaja Antti Rinteellä on vahva kentän tuki.

– Puheenjohtaja Rinteellä on vahva tuki jäsenistön keskuudessa. Hän on tavattoman uuttera puolueen puheenjohtaja myös pääministerinä ollessaan. Kiertää paljon kenttää ja kuuntelee hyvin tarkasti kansalaisten tuntoja ja haluaa vastata niihin, Tuppurainen sanoo.

Tuppurainen itse oli mukana puheenjohtajakilpailussa, kun puolueessa käytiin puheenjohtajavaali vuonna 2017.

Rinteen haastajana Tuppuraisen lisäksi oli Timo Harakka. Tuppurainen sai vaaleissa 55 ääntä ja Rinne valittiin uudelleen tehtäväänsä ylivoimaisella äänten enemmistöllä.

Nyt Tuppurainen ei uutta yritystä haikaile, mutta vakuuttaa, että puheenjohtajavaali oli hänelle karaiseva ja kasvattava kokemus.

– Tässä pätee vanha antiikin viisaus, ettei samaan virtaan voi astua kahteen kertaan.

EU-budjetista neuvotteleminen on tiukkaa vääntöä

Tuppurainen on aluillaan olevan ministerikautensa aikana matkustanut Suomen ja Euroopan kaupunkien välillä. Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana hänen tehtävänsä on neuvotella Euroopan budjetista eli rahoituskehysluonnoksesta.

Suomen tavoite on, että marraskuun loppuun mennessä monivuotisen rahoituskehysluonnoksen luvut ovat kirjattuina niin sanottuun ”negotiation boxiin” eli neuvottelulaatikkoon, jonka Suomi luovuttaa puheenjohtajakauden päätteeksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Charles Michelille.

– Rahoituskehysluonnoksen tekeminen on ollut kovaa vääntöä, kun 26 jäsenmaata kertovat, miten kovasti he ehdotusta vastustavat ja miten paljon maataloustukia tai aluekehitysrahoja heidän mielestään pitäisi nostaa. Jäsenmaat katsovat matemaattisen tarkasti, miten paljon he maksavat ja miten paljon he saavat euroja Euroopan unionilta, Tuppurainen sanoo.

EU:n rahoituskehysluonnos tehdään seuraavien seitsemän vuoden ajalle. Tällä kertaa budjettia tehdään ilman Britanniaa, jonka eroprosessi EU:sta on yhä kesken.

Tuppurainen ei voi pitää oman maansa asioita esillä, koska puheenjohtajamaana Suomen tehtävä on esitellä ja vakuuttaa muut EU-maat siitä, mitä lisäarvoa budjettiesitys tuo koko Euroopalle ei vain yksittäiselle maalle.

– Suomi esittää kansalliset tavoitteensa vasta sen jälkeen, kun esitys rahoituskehyksestä on luovutettu Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.

EU:n budjettivaroista suurin osa menee jäsenmaille maksettaviin maataloustukiin ja aluekehitysrahastoon. Seuraavalla rahoituskaudella maatalousrahoituksesta 40 prosenttia käytetään erilaisiin ilmastonmuutosta ehkäiseviin toimiin.

– Olen tehnyt EU:n tilintarkastustuomioistuimelle selvityspyynnön siitä, mikä katsotaan ilmastotoimeksi, jotta rahojen käyttö olisi tehokasta. Tilintarkastustuomioistuimen jäsen Hannu Takkula (kesk.) kävi juuri Suomessa ja kertoi, että tilaamani selvitys tulee ja voimme liittää sen budjettiehdotukseemme.