fbpx
Uutiset

Suomessa täyssähköauto 52  500 eurolla, Norjassa sama auto 40 000 eurolla

Norjassa täyssähköautot on vapautettu arvonlisäverosta. Suomessa keskihintainen sähköauto ei saa edes hankintatukea.
Suomessa sähköautot maksavat enemmän kuin Norjassa ja Ruotsissa. Kuvassa ladataan Skoda Enyaq -täyssähköautoa. Kuva: Heikki Saukkomaa
Suomessa sähköautot maksavat enemmän kuin Norjassa ja Ruotsissa. Kuvassa ladataan Skoda Enyaq -täyssähköautoa. Kuva: Heikki Saukkomaa

Suomessa keskihintainen täyssähköauto maksaa Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan 52  500 euroa sen jälkeen, kun keskimäärin 1  500  euron suuruinen autovero poistui lokakuun alussa.

Ruotsissa vastaavan täyssähköauton hinta on 47  650 euroa ja Norjassa 40  125 euroa. Hinnat ovat suuntaa antavia, eivätkä ota huomioon valuuttakursseja tai muita käytännön hinnoitteluun liittyviä tekijöitä.

Hintaeroihin vaikuttavat sähköautoilun tuet. Ruotsissa täyssähköauton ostajaa tuetaan 6  850 eurolla, eikä autoveroa Suomen tapaan ole. Norjassa täyssähköautoista ei tarvitse maksaa 25 prosentin arvonlisäveroa.

Suomessa on 2  000 euron hankintatuki, mutta se ei koske keskihintaisia täyssähköautoja. Tuen saamisen edellytyksenä on korkeintaan 50  000 euron hinta, jota useimmat täyssähköautomallit eivät alita.

Syyskuussa uusien täyssähköautojen markkinaosuus oli Norjassa lähes 80 prosenttia, Ruotsissa noin kolmasosa ja Suomessa vain reilut 10 prosenttia.

Professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta arvioi, että Suomen tuet ovat sen verran pienet, etteivät ne edistä autoilun sähköistymistä niin paljon kuin Ruotsissa ja Norjassa.

–  Ladattavien hybridien osuus on Suomessa suurempi täyssähköautoihin verrattuna kuin Ruotsissa ja Norjassa, joissa se on painottunut enemmän täyssähköautoihin, Liimatainen kertoo.

Tukien vähyydestä johtuen sähköautojen ja polttomoottoriautojen hintaero on Suomessa paljon suurempi kuin Ruotsissa tai Norjassa. Suomessa myytävien polttomoottoriautojen keskihinta on Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan 31  000 euroa eli 21  500 euroa vähemmän kuin täyssähköautojen. Ero on kuitenkin kaventumassa.

Hankintatukien tehtävänä on saada markkina käyntiin

Suomen autotuojat ja -teollisuuden toimitusjohtaja Tero Kallio arvioi, että ladattavien autojen ja polttomoottoriautojen hinnat kohtaavat toisensa vuosien 2027–2028 paikkeilla.

Hän korostaa, että arvio on hyvin epävarma, sillä akkumetallien hinnat ovat jyrkässä nousussa sähköautojen kysynnän kiihtyessä.

Heikki Liimatainen huomauttaa kuitenkin, että akkumetallien tarve supistuu kilowattituntia kohti akkujen teknisen kehityksen myötä.

Hänen mukaansa sähköautojen hintojen pudotessa polttomoottoriautojen tasolle hankintatukia ei enää tarvita, vaan tukien pitää olla väliaikaisia.

–  Peruste hankintatuelle on tällä hetkellä se, että saadaan markkina käyntiin ja sähköautoja myös käytettyjen autojen markkinoille, Liimatainen sanoo.

Käytettyjen autojen markkina on Suomessa oleellinen liikenteen sähköistymisen kannalta. Uusia autoja ensirekisteröidään noin 100  000–120  000 kappaletta vuodessa, mutta vaihtoautokaupassa omistajaa vaihtoi viime vuonna yli 630  000 autoa.

–  Aika moni ei tule koskaan uutta autoa hankkimaan. Sähköautoon vaihtaminen edellyttää sitä, että käytettyjen markkinoille tulee sopivan hintaisia alle 10  000 euron sähköautoja, Liimatainen sanoo.

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan käytetyn auton keskihinta on tällä hetkellä 6  800 euroa.

Polttoaineveron vaikutus pienempi kuin hankintahinnan

Polttoaineiden verotuksen kiristämistä on ajateltu keinoksi edistää sähköautoilun yleistymistä. Norjassa tukiporkkanan lisäksi on käytössä myös keppi, kun verotuksella on nostettu bensan hinta huippukorkealle.

Liimataisen mukaan veronkiristyksellä olisi varmasti vaikutusta, mutta vaikutus on pienempi kuin auton hankintahinnan.

–  Tavallaan kuluttaja ostopäätöstä tehdessään on likinäköinen. Hankintahinta merkitsee enemmän kuin elinkaaren kokonaiskustannukset, Liimatainen arvioi. STT

Menot

Uusimmat