Uutiset

Suomessa tutkitaan, tehoavatko elinsiirtopotilaiden hoidossa käytettävät lääkkeet koronavirukseen – Ensimmäisiä tuloksia ehkä loppukesällä

SARS ja MERS kavahtivat niitä, mutta miten käy uuden koronan kanssa?
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) tekee tutkimusta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Kuva: Arttu Laitala / Arkisto
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) tekee tutkimusta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Kuva: Arttu Laitala / Arkisto

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Helsingin yliopisto tutkivat, voivatko elinsiirtopotilaiden hoidossa käytettävät hyljinnänestolääkkeet tehota koronavirukseen. Oletuksena on, että ne saattavat joko suojata virukselta tai estää covid-19-taudin vaikean muodon kehittymisen.

Tutkittavat lääkkeet ovat takrolimuusi ja syklosporiini A. Kolmantena lääkkeenä tutkimuksessa on mukana alisporivir. Sitä kokeiltiin viitisen vuotta sitten C-hepatiitin hoitoon.

– Alustavat työt alkoivat tällä viikolla, kertoo tutkimusryhmän toinen vetäjä, HUS:n vatsakeskuksen nefrologian yksikön osastonylilääkäri Fernanda Ortiz.

– Muutoin odotamme vielä aloituslupaa eli vihreää valoa eettiseltä toimikunnalta.

Mukaan 60 koehenkilöä

Nefrologia tarkoittaa munuaisten rakennetta ja toimintaa tutkivaa lääketieteen alaa. Fernanda Ortiz on puolestaan selkeämmin ilmaistuna elinsiirtolääkäri.

Tutkimukseen otetaan mukaan kaikkiaan 60 vapaaehtoista koehenkilöä. Heistä 20 on tavallisia terveitä naisia ja miehiä. Loput 40 ovat HUS:ssa seurannassa olevia elinsiirtopotilaita. Osa heistä on jo ilmoittanut halukkuutensa osallistua tutkimukseen.

– Potilaat ovat suorastaan innostuneita senkin vuoksi, että he haluavat tietää, kuuluvatko he riskiryhmään, Ortiz kertoo.

– Siitä on toistaiseksi vain kansainvälistä tietoa. Ainakin munuaissiirron saaneilla koronatartuntoja on hyvin, hyvin vähän.

Tutkimuksessa on kaksi osaa. Ensimmäisessä vaiheessa terveiltä henkilöiltä otetaan verinäytteet, joista eristetään valkosolut. Sitten ne altistetaan koronavirukselle. Päälle annetaan tutkittavia lääkkeitä ja katsotaan vaikutuksia.

Toisessa vaiheessa sama toistetaan munuaissiirtopotilaille, joilla on ollut kyseinen lääkitys pitkään.

– Uskon, että terveitä henkilöitä pääsemme rekrytoimaan kesäkuun alussa. Ensimmäisiä alustavia tuloksia on luvassa aikaisintaan loppukesällä, Ortiz arvelee.

Uraauurtava tutkimus

Tutkimus sai alkunsa Italiasta maaliskuussa saadusta tiedosta, jonka mukaan elinsiirron saaneilla lapsilla ei ollut havaittu covid-19-tautia.

Lisäksi Ortiz ja toinen päätutkija Satu Kuure Helsingin yliopistosta tiesivät, että 10-15 vuotta sitten jyllänneissä SARS- ja MERS-virusepidemioissa takrolimuusilla ja syklosporiini A:lla oli havaittu antiviraalisia eli viruksia tuhoavia tai niiden lisääntymistä estäviä vaikutuksia.

– Näille lääkkeille on olemassa myyntilupa, mutta vain tietyn sairauden hoitoon, Ortiz kertoo.

– Sen sijaan alisporivir ei ole markkinoilla, eikä kukaan muu tutki sitä.

HUS:n ja Helsingin yliopiston tutkimus on sinälläänkin uraauurtava. Kansainvälinen tutkimusrekisteri Clinical Trials listaa tällä hetkellä kaikkiaan 1 518 covid-19-tutkimusta, eikä niiden joukossa ole yhtään vastaavaa hanketta.

– Tätä tulee tekemään iso ryhmä. Minun lisäkseni mukana on muun muassa virologi, biologi ja immunologian asiantuntija, Ortiz toteaa.

Tutkimus on saanut apurahaa Juho Vainion säätiöltä.

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic