Uutiset

Suomi ajautui Unkarin kanssa törmäyskurssille oikeusvaltioperiaatteesta – "Ennenkuulumatonta käyttäytymissääntöjen rikkomista", kuvaa ministeri Tytti Tuppurainen

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle mahtui onnistumisia ja pettymyksiä. Oikeusvaltioperiaate eteni, mutta Unkarin toimintatavat jäivät hiertämään
Suomi piti puheenjohtajuuskauden aikana esillä oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Törmäyskurssilla oltiin erityisesti Unkarin kanssa. Tässä keskustelevat Unkarin oikeusministeri Judit Varga (vas.) ja eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) Brysselissä alkuviikolla. Kuva: OLIVIER HOSLET
Suomi piti puheenjohtajuuskauden aikana esillä oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. Törmäyskurssilla oltiin erityisesti Unkarin kanssa. Tässä keskustelevat Unkarin oikeusministeri Judit Varga (vas.) ja eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) Brysselissä alkuviikolla. Kuva: OLIVIER HOSLET

Suomen puheenjohtajuuskauden suurimmat kamppailut on käyty oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. EU:n rangaistusmenettelyä on toteutettu Unkaria ja Puolaa kohtaan.

Tuorein tapahtumasarja on Brysselistä, jossa Unkarin pääministerin päätiedottaja tviittaili jäsenmaiden puheenvuoroja julkisuuteen suljettujen ovien takana tapahtuvasta kuulemisesta. Se kuumensi muiden jäsenmaiden edustajia ulosmarssin partaalle.

– Kyse oli ennenkuulumattomasta EU-instituutioiden käyttäytymissääntöjen rikkomisesta. Unkari vielä jatkoi myöhemmin samalla linjalla, sanoo kuulemistilaisuuden puheenjohtajana toiminut Suomen eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Lopputulos oli se, että Tuppurainen pyysi Unkarin oikeusministeriltä Judith Vargalta kirjallista selvitystä asiasta. Sellaisen hän sai perjantaina.

– Valitettavasti se on riittämätön ja menee täysin ohi itse aiheesta. Neuvoston luottamuksellisuuden rikkominen on vakava asia. Se otetaan seuraavaksi esille EU-lähettiläiden kesken, Tuppurainen kertoo.

Tapahtumasarjasta huomaa, millaisissa vaikeuksissa EU on oikeusvaltioperiaatetta rikkovien jäsenmaiden saamiseksi kuriin.

– Olemme kuitenkin saaneet muilta jäsenmailta paljon kannustusta siitä, että vaikeaa teemaa pystyttiin viemään rakentavasti eteenpäin. Tässä asiassa Suomi on pystynyt jättämään pysyvän jäljen puheenjohtajuuskaudestaan, sanoo Tuppurainen.

Puheenjohtajuuskaudella saavutettiin tärkeimmät tavoitteet

Suomii joutui EU:n puheenjohtajaksi tilanteessa, jossa keskeiset toimielimet viettivät hiljaiseloa. EU-parlamentin varsinainen työ käynnistyi toukokuisten vaalien jälkeen syyskuussa, ja uusi komissio aloitti työnsä vasta joulukuun alussa.

– Suomi on tehnyt hyvää työtä vaikeassa murroskohdassa ja onnistunut tavoitteissaan hyvin, arvioi pääministeri Sanna Marin (sd.) Eurooppa-neuvoston Brysselin huippukokouksen yhteydessä.

Suomen kaksi keskeistä tavoitetta oli edistää EU:n ilmastojohtajuutta ja saada EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevat (2021-2027) neuvottelut hyvään vauhtiin. Molemmissa saatiin tuloksia kalkkiviivoilla.

Rahoituskehityksen jatko Eurooppa-neuvoston käsissä

Kaikki EU-maat lopulta hyväksyivät EU:n hiilineutraaliustavoitteeksi vuoden 2050, vaikka Puola sitä viime hetkeen saakka vastusti.

– Tärkeintä oli, että kaikki ilmoittivat tukevansa yhteistä strategiaa, vaikka käytännön toteutuksesta päätetäänkin myöhemmin, Tytti Tuppurainen sanoo.

Puolalle annettiin aikaa ensi kesään saakka päättää omalta osaltaan sitoutumisesta EU:n yhteiseen tavoitteeseen.

Tuppuraisen mukaan kyse on siitä, että Puola haluaa katsoa rahoituskehysneuvottelut loppuun varmistaakseen mahdollisuuden rahoittaa siirtyminen hiilestä muihin polttoaineisiin.

Rahoituskehyksen osalta Suomen tavoite oli saada se niin valmiiksi, että Eurooppa-neuvosto pääsisi sitä käsittelemään. Tavoite toteutui, tosin sisältö sai kovaa kritiikkiä.

– Teimme sen, mitä odotettiin. Jatko on Eurooppa-neuvoston käsissä. Uskon, että sopu on mahdollista saavuttaa helmi–maaliskuussa, sanoo Tuppurainen.

EU-johtopaikkoja ei herunut Suomelle

Oliko Suomi siis kokoaan suurempi EU-maa niin kuin pääministeri Antti Rinne (sd.) kesäkuussa linjasi?

– Kun esittelimme ministerikokouksissa tulevamme pienestä EU-maasta, meille sanottiin: turhaa vaatimattomuutta. Suomeen luotetaan, olemme hyvä yhteistyökumppani EU:ssa, Tuppurainen sanoo.

Aina toiveet vaikutusvallasta eivät toteudu. Se nähtiin muun muassa silloin, kun Suomen puheenjohtajuuskauden aluksi täytettiin keskeisiä EU-instituutioiden johtopaikkoja.

Ei tullut Erkki Liikasesta tai Olli Rehnistä Euroopan keskuspankin pääjohtajaa, vaikka sitkeästi siihen uskottiin. Euroopan parlamentin johtopaikatkin jaettiin suurten maiden kesken.

Eikä saanut Jutta Urpilainen (sd.) EU-komission puheenjohtajalta Ursula von der Leyeniltä kuin rivikomissaarin salkun. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuskin meni Belgiaan.

Se on pienen maan kohtalo, että EU:ssa suuret jäsenmaat vahtivat omia etujaan silloin, kun ne ovat niille tärkeitä. Muissa tapauksissa voidaan olla kohteliaita pienille jäsenmaille.

Puheenjohtajuus oli hetki eturivissä

EU-puheenjohtajuus tuo maalle kuin hetken näyttämöllä tai paikan eturivissä. Suomen ministerit ovat johtaneet Euroopan unionin neuvoston tai lyhyemmin EU-neuvoston kokouksia.

EU-neuvosto on yhdessä Euroopan parlamentin kanssa EU:n pääasiallinen päättävä elin, vaikka sen rooli jääkin pääministereistä koostuvan Eurooppa-neuvoston tai EU-komission saaman julkisuuden alle.

Puheenjohtajuus kestää puoli vuotta. Tammikuun alusta puheenjohtajamaana aloittaa Kroatia.

Päivän lehti

31.10.2020

Fingerpori

comic