Kolumnit Uutiset

Suomi autioituu yhä kovempaa vauhtia

Harmaa talo on ollut lyyhistyneenä tien mutkassa ainakin viisi vuosikymmentä.

Sen ikkunalaudoilla kukkivat vuosi vuodelta haalistuneemmat muovipelargoniat ja kärpästen täplittämät pitsiverhot pysyvät kasassa miten kuten.

Uusi talo rakennettiin vanhan kylkeen joskus 1950-luvun alussa, kun jälkipolvet eivät raaskineet purkaa tönöä pois. Pikkuhiljaa vanha rakennus niiasi syvemmälle ja syvemmälle, eikä kukaan yllättynyt, kun hökkeli romahti kasaan viime kesänä.

Vieläkään ei vanhaa taloa siivottu pois silmistä.

Siellä se nuokkuu yhä tien mutkassa ja odottaa, että saisi kaverikseen pihan toisen kodin. Sen aika koittaa jo parin vuoden kuluttua, kun omistajat muuttavat palvelutaloon.

Sen jälkeen samassa mutkassa on jo viisi autiotaloa.

Kun Suomen ympäristökeskus selvitti viisi vuotta sitten maan autiotalojen määrää, hieraisi moni epäuskoisesti silmiään.

Jo seitsemän vuotta sitten maassa oli 170 000 vailla vakituista asutusta olevaa taloa. 140 000 taloa oli ollut ilman asukkaita ainakin kolme vuotta.

Seitsemässä vuodessa Suomen autioituminen on vain kiihtynyt, kun väestö valuu pääkaupunkiseudulle. Tällä hetkellä autiotaloja on maan miljoonasta omakotitalosta ainakin 20 prosenttia.

Autioituminen ei ole vain kotimainen ilmiö. Kaikkialla Euroopassa laajat alueet ovat ilman asukkaita.

Myönnetään. Autiot talot ja hylätyt pihat ovat aina kiehtoneet minua.

Ihmiset kuolevat pois, mutta talot tarinoineen jäävät.

Jokainen hylätty talo on ollut joskus jonkun rakas koti, jonka seinälle on ommeltu ristipistotyö ja kehystetty Paasikiven kuva. Talossa on rakastettu ja riidelty, synnytty ja kuoltu.

Kun näen autiotalon, jonka pihalle on hylätty lasten kolmipyörä, herää mielessäni uteliaisuus. Mitä lapselle tapahtui? Missä hän on nyt? Miksei hän ole tullut ja pelastanut vanhaa kotiaan unohdukselta?

Millaisia kohtaloita talot sisälleen kätkevätkään.

Etelän suuriin kaupunkeihin valuvasta Suomesta tulee hylättyjen omakotitalojen hautausmaa. Uutta kannattaa rakentaa enää vain suurimpiin kaupunkeihin, sillä niiden väkiluku kasvaa myös tulevaisuudessa.

On vain ajan kysymys, kun Suomi seuraa vielä Espanjan esimerkkiä ja alkaa kaupata autiokyliään. Espanjassa kuihtuvalla maaseudulla on tällä hetkellä 3200 autiokylää.

Nyt kun Hämeenlinnassa on jo pikkuhiljaa ehditty totutella autioituneisiin kauppakeskuksiin, kunnanvirastoihin ja liiketiloihin, aletaan seuraavaksi ihmetellä, mitä tulee tyhjälle rautatieasemalle.

Tilaa täällä on isoillekin egoille.

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic