Uutiset

Suomi ei kaipaa Venäjältä luokittelua

Presidentti Vladimir Putinin EU-erityisedustajan Sergei Jastrzhembskin mukaan Suomi kuuluu Venäjä-suhteissaan epäluuloisten EU-maiden joukkoon: ”Suomi kuuluu EU:n uusien russofobisten eli Venäjään vainoharhaisesti suhtautuvien jäsenmaiden muodostamaan blokkiin, jonka tavoitteena on koventaa EU:n Venäjän politiikkaa”, lainasi Jastrzhembskia keskiviikon Helsingin Sanomat.

On paha harhalaukaus liittää kymmenen vuotta EU:ssa jäsenenä ollut Suomi ”uusien EU-maiden blokkiin”. Koko ajatus EU-maiden luokittelusta on kuolleena syntynyt. Siihen ei ole minkäänlaista syytä eikä siihen pitäisi venäläistenkään sortua, ei edes omien intressiensä ajamiseksi.

Suomen ja Venäjän suhteissa ei ole sellaisia ongelmia, jotka edellyttäisivät Jastrzhembskin kielenkäyttöä. Suomen ulkopoliitinen johto on esittänyt kannanottojaan erittäin selväsanaisesti eikä ole jäänyt epäselväksi, että EU-politiikan ohella Suomi on harjoittanut ja harjoittaa myös omaa vastuullista Venäjä-politiikkaa.

Presidentti Tarja Halonen tapaa 14. joulukuuta presidentti Vladimir Putinin Pietarissa. Tilaisuus väärinkäsitysten paikkaamiseen avautuu korkeimmalla tasolla, mutta todennäköisesti ”välikohtausta” ei tarvitse edes käsitellä.
Syitä ja selityksiä Jastrzhembskin lausuntoon on haettava aivan muualta kuin Suomen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.

Jastrzhembski esitti kummallisen arvionsa Venäjän valtiollisen Rossija-televisiokanavan ajankohtaisohjelmassa jo marraskuun lopulla. Jos tarkoitus olisi ollut saada viesti Suomen ulkopoliittiselle johdolle, olisi luullut, että viesti tulisi Venäjältä hieman hevoskyytiä nopeammin.

Sanoma oli suunnattu lähinnä venäläisille, jotta nämä vanhaan tapaan kääntäisivät huomionsa Venäjän sisäisistä asioita ulos, todelliseen tai tällä kertaa kuviteltuun ulkoiseen ”uhkaan”.

Sergei Jastrzhembski oli merkittävässä asemassa Venäjällä jo presidentti Boris Jeltsinin aikana. Presidentti Vladimir Putin on miehittänyt avainpaikat luottomiehillään, mutta Jastrzhembski on säilyttänyt asemansa Venäjän korkeimmain johdon äänitorvena.

Jeltsinin aikana Jastrzhembski selitti parhain päin esimiehensä toilauksia. Putinin apurina hän selittää samaan tapaan Venäjän EU-politiikkaa. Kiusallisia ovat olleet syyskuisen Beslanin koulukaappauksen esille nostama Tshetshenian tilanne ja presidentti Putinin Ukrainan presidentinvaaleja koskeneet kannanotot.

EU on eittämättä muuttunut sen jälkeen, kun siihen liittyi kymmenen uutta jäsentä, joista ylivoimainen valtaosa entisiä sosialistimaita. Siinä Sergei Jastrzhembski on oikeassa.

EU:n sisällä on myös erilaisia mielipidesuuntia, joihin liittyy jonkin verran myös Venäjään kohdistuvia epäluuloja. Olisihan kummallista, jos esimerkiksi Puolassa ei seurattaisi huolestuneena kehitystä Venäjällä ja etenkin sen lähialueilla kuten Ukrainassa.

Entisissä sosialistimaissa vuosikymmeniä padottuja mielipiteitä saa uuden ajan demokraattisessa Euroopassa onneksi esittää vapaasti.

Päivän lehti

3.4.2020