Uutiset

Suomi-festarin lyhyt, mutta vauhdikas historia

Rockfestivaalit rantautuivat Suomeen nopeasti sen jälkeen, kun lähtölaukaus oli saatu vuonna 1969 Woodstockissa. Turun Ruisrock järjestettiin jo seuraavana vuonna, ja pitkin 70-lukua syntyi vielä kymmeniä festareita. Kesällä 2006 niiden määrä on kohonnut jo lähes 130:een.

Festareita 70-luvulta asti läheltä seuranneet punk-rokkari Pelle Miljoona, musiikkitoimittajat Tero Liete ja Juho Juntunen sekä festarijärjestäjä Juhani Merimaa muistelevat alkuaikojen festareita, vertailevat niitä nykyisiin ja arvioivat niiden tulevaisuutta.

Palkkarahat katoavat yöhön

Pelle Miljoona astui ensi kertaa festarilavalle vuoden 1978 Punkaharjun Punkarockissa. Pieni lava oli rakennettu putkitelineistä, joiden päällä oli vanerinen kattolevy.

– Siellä kun rupesi kunnolla bogoamaan, rummut lentelivät ilmaan heikkojen lavarakenteiden takia.

Punkarockin lava kuvastaa hyvin 70-luvun rockfestareita, joissa kaikki oli nykymittapuulla amatöörimäistä. Sähköt ja äänentoisto pätkivät jatkuvasti, ruoaksi oli vain hernekeittoa tai makkaraa eikä bajamajojen kaltaisista ylellisyyksistä ollut tietoakaan.

– Palkkaa saatiin muutama sata markkaa. Kerran kävi niinkin, että tapahtuman järjestäjä katosi yöhön rahakassin kanssa ja palkkiota jouduttiin metsästämään pitkään, Pelle naurahtaa.

Tero Lietteen mukaan 70-luvulla festarit järjestettiin tyypillisesti aidatulla nuorisoseurantalon alueella. Esiintymislavoja oli yksi, eikä niiden läheisyydessä saanut nauttia saatikka myydä alkoholia.

– Porukan täytyi vetää hirveät pohjat leirintäalueilla, ja moni tuli sitten örveltämään festarialueelle. Ei siinä ollut mitään järkeä.

Myös Juho Juntunen muistelee varhaisia rockfestareita helvetillisinä paikkoina, jotka muistuttivat keskitysleirejä. Huonoja muistoja on jäänyt etenkin Oulusta.

– Kuusrockissa meno oli todella epäammattimaista. Sikamaiset järkkärit mättivät ihmisiä surutta turpaan, Juntunen lataa.

Porukalla vippien kimppuun

70-luvulla isoja festareita oli vain muutama, kuten Ruisrock ja Oulun Kuusrock. Kävijät olivat pääosin nuoria, joita festareilla riitti tuhansia.

Parhaiten Pelle Miljoonalle on jäänyt mieleen vuoden 1979 Ruisrock. Siellä hän yllytti yleisöä kaatamaan lavan ja yleisön välisen verkkoaidan, joka oli pystytetty pääesiintyjä Clashin takia.

– Lavan ja aidan väliselle alueelle pääsivät vain media ja vip-vieraat, mikä rupesi kyrsimään. Kehotin porukkaa kaatamaan aidan, ja kaatuihan se lopulta. Vipeille tuli kiire ottaa jalat alleen, kun jengi alkoi rynniä heitä ja lavaa kohti! Sanomista tuli, mutta se kannatti, sillä sittemmin Ruisrockissa ei ole näkynyt vastaavia aitoja, Pelle muistelee.

Juntusen mieleenpainuvin muisto varhaisilta festareilta on Lappajärven Tulivuorirockista, jonka järjestelyistä vastasivat paikalliset poliisit.

– Kaikki lehdistön edustajat saivat paikalle tullessaan ilmaisen viinapullon. Sen sai käydä myös täyttämässä niin monesti kuin halusi poliisien saunalla.

Vanhoista virheistä opitaan

70-luvun villien vuosien jälkeen festarit alkoivat ammattimaistua. Seuraavalla vuosikymmenellä festarialueille saadut anniskeluoikeudet rauhoittivat selvästi juhlintaa.

– Järjestäjät tajusivat, että kyseessä on palveluammatti eikä asiakkaita voi kohdella miten vain, Liete kuvailee.

Pelle Miljoonan mukaan festareilla kävijät olivat edelleen valtaosin nuoria. Heidän kirjonsa kuitenkin laajeni samalla, kun esiintyjäkunta monipuolistui muun muassa joillakin reggae-bändeillä.

80-luvulla festarien määrä kasvoi rajusti suomirokin suosion ja talouden huippuvuosien myötä. Muun muassa Provinssi- ja Nummirock alkoivat saada jalansijaa Ruis- ja Ilosaarirockien rinnalla. Myös pieniä viritelmiä kohosi ympäri maata etenkin juhannuksina.

– Manageri taisi kadota rahoineen ainakin jonkun juhannusfestarin jälkeen, Juntunen muistelee.

90-luvun lama pyyhkäisi kartalta monia 80-luvun menestyneitäkin festareita, kuten Hämeenlinnan Giants Of Rockin ja Mikkelin Dinosaurockin. Karut ajat saivat järjestäjien silmät avautumaan, ja raha-asioihin alettiin satsata tosissaan.

Pahimman festarisuman hälvennettyä hyvin hoidetut tapahtumat pääsivät kukoistamaan 90-luvun lopulla. Voittajina selviytyivät esimerkiksi Provinssi ja Ilosaari.

Maksimimäärä etelässä saavutettu

2000-luku on tuonut jälleen lukuisia uusia pieniä ja suuria festareita. Suurimmat tapahtumat (kuten Raumanmeren juhannus ja Ruisrock) ovat paisuneet jättimäisiksi viihdekokonaisuuksiksi.

Muun muassa Ruis- ja Ankkarockien taustahahmo Juhani Merimaa laskeskelee, että tänä kesänä Suomessa on jo noin 130 rockfestaria.

– Kansainväliset mitat täyttäviä suurfestareita on viitisen kappaletta. Lisäksi on paljon kotimaisiin esiintyjiin luottavia maakuntafestareita ja vielä enemmän pieniä ”kyläjuhlia”.
Ainakaan eteläiseen Suomeen ei mahdu lisää perusfestareita, Merimaa kertoo.

Tero Lietteen mukaan tilausta olisi Roskilden kaltaiselle tapahtumalle, jossa on sekä rockia että maailmanmusiikkia. Juho Juntunen puolestaan haluaa lisää Tammerfestin kaltaisia kaupunkitapahtumia, joissa on mukana paikallisia klubeja.

Myös festariväen keski-ikä on kasvaminen muokkaa festareita. Esimerkiksi Ruisrockissa käy koko ajan enemmän yli 30-vuotiaita ja Hämeenlinnan Wanaja Festival suuntaa 80 prosenttia markkinoinnistaan aikuisille. Sekä Juntunen että Liete selittävät muutoksen syyksi rocksukupolven.

– 70-80-luvuilla nuoruutensa eläneet kasvoivat rockin parissa eivätkä halua siirtyä Tangomarkkinoiden asiakkaiksi, kuten heitä vanhemmat sukupolvet.

Liete ja Juntunen kertovat viihtyvänsä nykyfestareilla paremmin kuin 70-luvun vastaavilla, vaikka Juntusta Ruisrockin väenpaljous ahdistaakin. Sen sijaan Pelle Miljoona haikailee 70-luvun huolettomaan festivaalimenoon.

– Ihmiset haluavat nykyään kaiken valmiina. Festareilla on monta lavaa, joiden välillä ravataan kuin sopulilauma minuuttiaikataulun mukaan. Ja sen hetken, kun bändit eivät soita, kajareista puskee korviin mainoksia, Pelle harmittelee. (HäSa)

Suomen festarikartan väriläiskiä vuosien varrelta

Yhä porskuttavia vanhoja konkareita:

Ruisrock, Turku 1970-
Ilosaarirock, Joensuu 1971-
Ämyrock, Hämeenlinna 1974-
Provinssirock, Seinäjoki 1979-
Nummirock, Kauhajoki 1987-
Down By The Laituri, Turku 1988-

Keskuudestamme poistuneita legendoja:

Tulivuorirock, Lappajärvi 1970-1986
Kuusrock, Oulu 1973-94
Saapasjalkarock, Pihtipudas 1976-1988, paluu 2006
Ahvenlampirock, Saarijärvi 1982-92
Dinosaurock, Mikkeli 1987-92
Giants Of Rock, Hämeenlinna 1987-92

Viime vuosien uusia kokelaita:

Qstock, Oulu 2003-
Kuopio Rockcock 2003-
Wanaja Festival, Hämeenlinna 2004-
Jalometalli, Oulu 2005-
Rovaniemirock 2005-
Killerirock, Jyväskylä 2006-

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic