Uutiset

Suomi-futiksessa teot ja puheet eivät kohtaa

Suomalaisessa pääsarjapalloilussa puheet ja teot kohtaavat huonosti. Veikkausliigan johtohan ilmoitti jo vuosia sitten, että sarjasta tehdään yleisömäärissä Suomen suosituin palloilulaji.

Kuluvan kauden yleisömäärät kertovat paljon siitä, missä mennään. Parhaat ottelut, pois lukien Turun paikallispelit, vetävät vaivoin kolmisen tuhatta katsojaa ja yleisökeskiarvo kipuaa hiukan päälle kahden tuhannen.

Jotain Veikkausliigan uneliaasta tilanteesta kertoo ehkä sekin, ettei liigan toimistosta vastata puheluihin, eikä toimiston henkilökunnan kännykkänumeroita ole julkisesti saatavilla.

Suurimmissa vaikeuksissa tällä hetkellä on Valkeakosken ylpeys Haka. Yhtiön pääoma on yli miljoona euroa pakkasella ja tappiota tulee joka viikko lisää.

Seuran pääomistaja Seppo ”Sedu” Koskinen lähti pari vuotta sitten mukaan seuran toimintaan hyväuskoisena. Hän sai kuitenkin nopeasti todeta karun tilanteen. Vuosikymmenien ajan päätukijana ollut UPM ja sen sidosryhmät vetivät sponsorirahansa pois. Syntynyttä miljoonaukkoa Koskinen tilkitsi omilla ja yhtiönsä rahoilla.

Nyt Koskisenkin mitta on tullut täyteen ja seuraa uhkaa konkurssi.

Jos Haka pääsee mahdollisten uusien rahoittajien turvin pahimman yli, sen on jatkossa alennettava nykyistä 1,3 miljoonan euron palkkabudjettiaan merkittävästi.

Pudotus merkitsee ammattimaisen pelaamisen loppumista. Eli kahdet päiväharjoitukset muuttuvat yhdeksi iltaharjoitukseksi, eikä pelaamiseen voi muutenkaan panostaa kuten ennen.

Saman tilanteen edessä on usea Veikkausliigan seura. Muun muassa Tampere Unitedin tilanne on hyvin samankaltainen kuin Hakan.

Kun pelaajat ovat pääsääntöisesti puoliammattilaisia tai amatöörejä, jotka tekevät täyttä työpäivää, ei tuotteen, liigapelien, tason nostosta voida puhua. Pikemminkin kehityssuunta on päinvastainen.

Muutama täysipäiväinen pelaaja seuraa kohti ei sitä muuksi muuta.

Nykyisillä yleisömäärillä ja sponsorituloilla suomalainen pääsarjapalloilu taantuu väkisinkin. Raha ratkaisee.

Rahan puutetta ei kompensoida maan kokoon nähden suurilla harrastajamäärillä.

Töitä Veikkausliigan eteen on toki tehty. Olosuhteet ovat viime vuosina parantuneet huimasti. Talvella voidaan harjoitella täysimittaisilla sisäkentillä, stadioneilla palvelut ovat jo kohtalaisessa kunnossa ja mediassakin kotimainen pääsarjapalloilu saa hyvin näkyvyyttä.

Suomalainen urheilua seuraava kansa ei vain Veikkausliigalle lämpene. Surullisinta on se, että esimerkiksi uudet kärkikahinoihin kiilanneet tulokkaat kuten Espoon Honka menettävät vuosi vuodelta katsojia. Samoin on käynyt uuden tulemisen tehneelle TPS:lle huippuolosuhteineen. Yleisömäärät ovat pudonneet roimasti viime kaudesta.

Miksi Suomi-futis ei vedä? Tyhjentävää vastausta ei pysty antamaan kukaan. Huipputarjonta televisiossa, kansainvälinen menestymättömyys ja sarjan ajoittuminen lomakauteen saattavat olla ainakin osasyinä yleisökatoon.

Päivän lehti

5.4.2020