Uutiset

Suomi haluaa hiilipörssin kätilöksi – Mika Anttonen: Keinotekoinen sektorijako on huuhaahommaa

Pääministeri Juha Sipilän kokoon kutsumassa seminaarissa korostui hiilinielujen ja niiden kaupallistamisen merkitys. Energiayhtiöt tuntuvat haluavan EU:n sektorijaosta kokonaan eroon.
Pääministeri Juha Sipilän alulle panemaan seminaariin oli kutsuttu 150 ilmastoasioiden kanssa toimivaa henkilöä pohtimaan, mitä pitäisi tehdä enemmän ja nopeammin.

Ilmastonmuutoksen saaminen kuriin ei vaadi ihmeellistä teknologiaa, sillä ratkaisu on ollut olemassa jo miljardeja vuosia. Kyse on kasvien yhteyttämisestä – mutta ei bioenergiasta, vaan hiilen sidonnasta.

Pullonkaulana kuitenkin on hiilinielujen kaupallistaminen ja päästöjen saaminen markkinoille samaan pakettiin.

Tämä oli merkittävimpiä yhteisiä viestejä maanantaina pidetystä pääministeri Juha Sipilä (kesk.). kokoon kutsumasta ilmastoseminaarista.

Hinnan saaminen hiilinieluille oli muitakin aiheita kattaneen seminaarin ydinasioita, mikä kävi ilmi jo pääministerin omassa puheessa.

– Suomi voisi toimia aloitteellisesti, jotta hiilinieluilla olisi tulevaisuudessa markkinat, Sipilä totesi.

Kaikki alat samaan pörssiin sektorijaon sijaan

Puheenvuoroissa korostuivat koko ilmastoproblematiikan kokonaisuus yksittäisten päästölähteiden, nielujen tai esimerkiksi toimialojen sijaan.

Energiayhtiö St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen mielestä esimerkiksi EU:n ilmastopolitiikassa suurimpia ongelmia on siihen rakennettu sektorijako. Siinä energiantuotanto, liikenne ja metsätalous eivät toimi samojen sääntöjen alla.

– Sektorijako on huuhaahommaa. Tarvitaan hiilipörssi, jossa keinot kilpailevat keskenään – ei niin, että otetaan se käyttöön, jota lobataan eniten, räväköistä avauksistaan tunnettu Anttonen pamautti.

Käytännössä hiilipörssi olisi kaikki alat kattava päästökauppajärjestelmä, jossa kaupankäynnin kohteena olisivat päästöoikeuksien ohella hiilinielut.

St1:llä itsellään on vireillä valtava hanke, jossa tavoitellaan muun muassa Saharan metsittämistä.

Lundmark: Poliittinen houkutus pieniin tekoihin on suuri

Päästösektoreista ja teknologioista riippumattoman sekä selkeästi markkinaehtoisen järjestelmän kannalla on myös Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

– Poliittisesti on iso houkutus tehdä pieniä kansallisia toimia, hän heitti.

Lundmark pitää Anttosen tapaan oIkeana ratkaisuna hiilipörssiä tai ”päästökauppa 2.0”:aa, jossa ovat samassa paketissa mukana kaikkien alojen päästöt kuin nielutkin.

– Se ohjaa markkinaehtoisella tavalla päästövähennysinvestoinnit sinne, jossa se on kustannustehokkainta. Politiikassa näin ei välttämättä ole.

Mallia voi ottaa vaikka Kaliforniasta

Ilmastonmuutoksen liiketoimintaratkaisuja kehittävän Climate Leadership Coalitionin edustajana paikalla oli Jorma Ollila.

Hän huomautti, että Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa on jo käytössä malli, joka kattaa 85 prosenttia päästöistä ja sisältää myös esimerkiksi metsien hiilinielut.

– Mallissa nieluja kehittävät metsänomistajat saavat tuloja päästöoikeuksia myymällä, hän totesi.

Suomi ”voi ainakin yrittää” saada alkuun

Pääministeri katsoo, että Euroopassa hiilipörssi pitäisi saada mukaan kesäkuussa hyväksyttävään EU:n viisivuotisstrategiaan, jolloin Suomi voisi lähteä toteuttamaan asiaa puheenjohtajakaudellaan ensi syksynä.

– Tätä voisi ainakin yrittää, Sipilä totesi.

Jos asia ei EU-tasolla etene, sitä voisi hänen mielestään toteuttaa pohjoismaisin voimin. Vähintäänkin Suomi voisi Sipilän mukaan aloittaa kansallisella versiolla jo lähivuosina.

”Jos tätä ei saada onnistumaan Suomessa, niin missä sitten?”

Syksyn aikana on käynyt selväksi, että juuri metsätalous ja muun maankäyttö ovat nyt Suomen ilmastopolitiikan keskipiste. Esimerkiksi hakkuiden todellinen vaikutus hiilinieluihin ja -varastoihin on aihe, jossa tutkijoidenkin näkemykset tuntuvat vaihtelevan.

Akateemikko Markku Kulmala korosti, että nielujen ja päästöjen kokonaisuus on tarkasti mitattavissa. Samalla hän korosti, että metsien kohdalla puusto tai edes hiilidioksidi ei ole koko totuus.

Laskelmiin tulisi sen sijaan ottaa mukaan metsän kaikki biologinen, kemiallinen ja fysikaalinen vaikutus,

– Ja ilman maaperää ollaan hukassa, koska sen hiilivarasto on isompi kuin maanpäällinen varasto. Jos sitä ei oteta huomioon, ei tiedetä, lisääntyykö metsän hiilivarasto vai ei, Kulmala painotti.

Hän korosti, että sekä nielujen että varastojen on kasvettava nyt eikä joskus tulevina vuosikymmeninä.

– Jos tätä ei saada Suomessa onnistumaan, niin missä sitten?

Ihmeellistä uutta tekniikkaa ei tarvita

Johtaja Mari Pantsar Sitrasta puolestaan huomautti, että päästöjen vähentämisen puolella on myös mahdollista saada aikaan isoja muutoksia ilman uutta tekniikkaa.

Organisaation laskelmien mukaan jo viitisentoista esimerkiksi Suomessa jo nyt käytössä olevaa teknologiaa tai toimintatapaa tuulivoimasta kierrätykseen – kunhan ne skaalataan samassa suhteessa kaikkialle.

– Sillä pystyttäisiin vähentämään globaalisti neljä gigatonnia päästöjä eli Euroopan päästöjen verran, ja se maksaisi saman verran kuin maailma käyttää fossiilisten polttoaineiden tukiin yhdeksässä päivässä.