Uutiset

Suomi ja Ruotsi lisäävät susiyhteistyötä, ja esillä ovat jopa susien siirrot Ruotsiin – Kannanhoitosuunnitelma ehdottaa poronhoitoalueelle luonnonarvokauppaa

Juuri julkaistu suden kannanhoitosuunnitelma korostaa susien sietämistä ja ennen pitkää hyväksymistä. Kannanhoidollinen metsästys ei toteudu ainakaan tänä talvena, mutta ovi pidetään auki.
Susiyhteistyö Ruotsin kanssa koskee paitsi tiedonvaihtoa, myös konkreettisia toimenpiteitä. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto
Susiyhteistyö Ruotsin kanssa koskee paitsi tiedonvaihtoa, myös konkreettisia toimenpiteitä. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto

Geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi susien vaellusmahdollisuus Suomen ja sen rajanaapurien välillä ulisi varmistaa nykyistä paremmin.

Näin linjaa juuri julkaistu suden kannanhoitosuunnitelman päivitys, jossa asia on ensimmäistä kertaa nostettu päätavoitteiden joukkoon.

– Yhteistyö rajanaapureiden kanssa on susiasioissa ensiarvoisen tärkeää, korostaa kannanhoitosuunnitelman valmistelua johtanut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Suomi onkin lisäämässä susiyhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa. Tämä koskee paitsi tiedonvaihtoa, myös konkreettisia toimenpiteitä.

Ellei maiden välinen susien siirtyminen onnistu luonnollista reittiä, ehdottaa suunnitelma jopa susien siirtämistä Suomesta Ruotsiin.

Poronhoitoalueen pullonkaula auki rahalla?

Tutkijoiden mukaan Ruotsin ja Norjan eli niin sanottu Skandinavian susipopulaatio tarvitsee geneettisistä syistä täydennystä Suomesta vähintään yhden yksilön verran viidessä vuodessa.

Maiden välisen ”susivaihdon” pullonkaulana on poronhoitoalue Suomessa ja Ruotsissa. Alueilla suden suojelustatus on heikompi kuin etelässä, ja suuri osa poronhoitoalueille vaeltaneista susista ammutaan poikkeusluvilla.

Nuorten susien siirtyminen onnistuu Suomen poronhoitoalueen kautta käytännössä vain keväällä ja kesällä.

Rajan yli menneistä susista suurin osa kuolee kuitenkin Ruotsin poronhoitoalueella, eikä pääse osaksi maan varsinaista susikantaa. Sama toimii myös toisin päin: Suomen poronhoitoalueella ammutaan myös länsirajan yli tulleita susia.

Siirrot Ruotsiin mahdollisia, ellei vaihto ole riittävää muuten

Kannanhoitosuunnitelma linjaa, että Suomi pyrkii varmistamaan riittävän susien siirtymisen Ruotsiin ja Norjaan. Asiaa tulisi kuitenkin seurata nykyistä tarkemmin, jotta tarvittavia toimenpiteitä ja niiden vaikutusta voidaan selvittää.

Kuusivuotisessa Susi-Life -hankkeessa pyritään yhtenäistämään esimerkiksi susien kannanarviointimenetelmiä ja siihen liittyen dna-analyysejä.

– Tavoitteena on saada aikaan vertailukelpoisia analyysejä, tiivistää tutkimuspäällikkö Katja Holmala hanketta vetävästä Lukesta.

Maiden suurpetoasioista vastaavat viranomaiset ovat laatimassa konkreettisen yhteistyön pohjaksi yhteisiä susikannan hoidon linjauksia. Seuraava askel olisi asiaa koskeva puitesopimus.

Suunnitelma ehdottaa myös niin sanotun luonnonarvokaupan mahdollisuuksien selvittämistä poronhoitoalueen lounaisosissa. Alue on susien siirtymisen kannalta oleellisin.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että valtio maksaisi susien aiheuttamien vahinkojen lisäksi myös susien sietämisestä. Tällä pyrittäisiin estämään susien ampumista.

Mikäli susivaihto ei osoittaudu riittäväksi, ollaan Suomessa kannanhoitosuunnitelman mukaan valmiita keskustelemaan myös susien siirroista Keski-Ruotsiin. Samalla suunnitelma korostaa, että siirtoja Suomen sisällä ei tehdä.

Rajalaumatkin ovat tärkeitä monimuotoisuudelle

Susikannan ja sen geneettisen monimuotoisuuden turvaamisessa oleellisessa roolissa ovat myös niin sanotut rajalaumat, joilla tarkoitetaan Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvia susilaumoja.

Tässä yhteistyötä tarvitaan Venäjän Karjalan tasavallan kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö on solminut sen maa-, kala- ja metsästystalouden ministeriön kanssa yhteistoimintasopimuksen jo vuonna 2011.

Yhteistyö on tähän saakka ollut vähäistä, mutta ministeriön on tarkoitus pyrkiä tiivistämään sitä.

– Alkuvaiheessa olennaista on keskusteluyhteyden luominen. Konkreettisia tavoitteita ei ole vielä asetettu, sanoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Uusia rahoituskanavia selvitetään

Vuonna 2015 laaditun kannanhoitosuunnitelman päivitys painottaa erityisesti susien sietämiseen liittyviä toimia, joiden toivotaan ennen pitkää johtavan myös susien parempaan hyväksymiseen.

Keskeinen tavoite on pienin elinvoimainen susikanta, jollaiseksi on määritetty 25 laumaa.

– Se ei ole paljon, Niemi huomauttaa.

Pidemmän ajan tavoite on luontodirektiivin edellyttämä suotuisan suojelun taso. Siinä lauma- tai yksilömääriä ei ole tarkasti määritelty.

Tavoitteeseen pyritään entistä tehokkaammalla haittojen ennaltaehkäisyllä, viestinnällä ja koulutuksella. Lisää taloudellisia mahdollisuuksia tuo kuusivuotinen Susi-Life- hanke.

– Ministeriössä tulemme katsomaan, olisiko muitakin rahoituslähteitä enemmän kuin tähän asti on käytetty, Husu-Kallio sanoo .

Yksi mahdollinen kohde voisi olla maaseuturahasto.

Kannanhoidollinen metsästys aikaisintaan vuoden kuluttua

Suunnitelmassa pidetään ovi auki myös kannanhoidolliselle metsästykselle. Niemen mukaan tämä nähtiin valmistelussa tärkeänä ”lähes yksimielisesti”.

Käytännössä mahdollisuus riippuu kuitenkin susikannan koon kehittymisestä ja EU:n tuomioistuimen lokakuussa antaman ennakkoratkaisun tulkinnasta.

Asiasta tiistaiaamuna tviitanneen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan tuomioistuimen tiukkasanainen päätös oli ”iso takaisku”.

– Tuomioistuimen ratkaisu kammataan perinpohjaisesti läpi, löytyykö siitä edellytyksiä metsästyksen sallimiselle, hän totesi tviitissään.

Asian valmisteluun perustetaan laajapohjainen työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää tuomioistuinten linjaamien reunaehtoen täyttymistä.

– Moni asia jäi vielä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, eikä sen aikataulusta ole tietoa. Kannanhoidollista metsästystä ei voida sallia ainakaan vielä ensi talvena, Niemi sanoo.

Viestinnällä iso tehtävä

Suunnitelma korostaa susikonfliktin lieventämisessä viestintää kaikilla mahdollisilla tasoilla. Tässä erityisen haastavaa on sosiaalisessa mediassa yleistynyt, susiin liityvä ja yksittäisiä henkilöitä maalittava vihapuhe, josta Lännen Media kertoi tiistaiaamuna.

– Yhtä viisastenkiveä ei ole. Se edellyttää monia toimenpiteitä ja sinnikkyyttä, Niemi sanoo.

Lisäksi suunnitelma esittää lisää panostusta metsästysrikosten torjuntaan. Siihen pyritään muun muassa lisäämällä poliisin, Metsähallituksen ja Rajan yhteistyötä.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari sanoo, että lisääntyvä valvonta on metsästäjille myös mahdollisuus.

– Saamme kuulla paljon, että meitä syytetään suotta laittomasta tappamisesta. Nyt on hyvä aika näyttää, että sellaista ei ole.

Suden kannanhoitosuunnitelman päivitys löytyy maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.