Kolumnit Uutiset

Suomi kituuttaa, Ruotsi porskuttaa

Kuinka tässä näin pääsi käymään? Takavuosina suomalaisia oli vajaat 5 miljoonaa ja ruotsalaisia sellaiset 7-8 miljoonaa.

Kokoero ei tuntunut kovin suurelta. Nyt ruotsalaisia on yhtäkkiä lähes 10 miljoonaa ja suomalaisia vaivaiset 5,5 miljoonaa.

Ruotsi on asukasmäärältään kohtalaisen kokoinen valtio Euroopassa, samaa luokkaa esimerkiksi Kreikan, Portugalin ja Unkarin kanssa.

Muut Pohjoismaat painivat kansainvälisen painoarvonsa puolesta selvästi alemmassa sarjassa.

Ruotsin viime vuoteen asti harjoittama varsin avoin siirtolaispolitiikka on yksi syy ripeään väestönkasvuun. Tilastot kuitenkin kertovat, että myös syntyvyys on hyvässä nousussa naapurimassamme.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo arvioi äskettäin, että Ruotsin paremmat ja tasa-arvoisemmat perhe-etuudet pitävät syntyvyyttä hyvällä tasolla.

Länsinaapurissa kannustetaan vanhempainvapaiden tasa-arvoiseen jakamiseen perheen vanhempien kesken.

Hiilamo moittii Suomea konservatiivisesta perhepolitiikasta. Ihanteena pidetään yhä, että toinen vanhempi, pääsääntöisesti äiti, hoitaa lapset kotona mahdollisimman pitkään.

Kotihoidontuki mahdollistaa tämän. Ruotsissa tällaista tukimuotoa ei ole lainkaan. Siellä ja muissa Pohjoismaissa päivähoidossa on suurempi osa lapsista kuin Suomessa.

Lapsilisä sen sijaan on Ruotsissa paremmalla tasolla kuin meillä. Joissain tapauksissa sitä maksetaan 18-vuotiaaksi asti.

Erityisen huolissaan Hiilamo on Suomen huoltosuhteesta. Sitä ei mahdollinen syntyvyyden kasvukaan, jota siis ei ole näkyvissä, paranna kuin vuosikymmenten kuluttua.

Suomessa tulisi jo herätä siihen, että tarvitsemme maahanmuuttajia. Esimerkiksi Hämeenlinnassa he ovat näihin asti pitäneet asukaslukua plus-merkkisenä.

Ongelmia Ruotsissa on aiheuttanut se, että maahanmuuttajat on keskitetty omiin lähiöihinsä. Suomessa tämä on mahdollista välttää, sillä meillä tulijoita on yhä varsin vähän.

Sen sijaan, että pyrimme kaikin konstein pääsemään eroon esimerkiksi turvapaikanhakijoista, heitä pitää tukea täällä järkevällä tavalla uuteen alkuun. Heidän mahdollinen ammattitaitonsa on hyödynnettävä.

Se maksaa ensin, mutta muutaman vuoden kuluttua se kustantaa itsensä takaisin niin kuin Ruotsissa on nähty.