Kolumnit Uutiset

Suomi kulkee Kreikan kanssa samaa tietä

Suomen julkinen talous sai hiljattain parhaan luottoluokituksen suurimmilta luottoluokittajilta.

Merkittävä asia luokituksessa oli hallituksen päättämä rakenneuudistuspaketti ja äärimaltillinen kattava palkkaratkaisu. Sen piirissä on kahden, osin kolmen vuoden ajan 93 prosenttia kaikista palkansaajista.

EU-komission tuoreet kasvuennusteet antavat kuitenkin synkän kuvan taloutemme kehityksestä. Kokonaistuotannon ennustetaan jäävän euroalueen alhaisimmaksi ensi vuonna.

Kasvuluvuissa Suomi valuu samaan kastiin Kreikan kanssa.

Komission arvion mukaan euroalueen talous kasvaa reilun prosentin vauhtia. Suomi jää lähes puoleen tästä.

Velkaantumisvauhtimme hirvittää etenkin sen takia, ettei kitulias kasvu kykene pienentämään julkisen velan suhdetta kansantuotteeseen. Ero vain kasvaa.

Kotimainen kulutus on pitänyt monena taantumavuonna talouskehityksen ja työttömyyden edes siedettävissä luvuissa. Nyt kotimainen kulutuskin sakkaa, koska työttömyys kasvaa, kotitalouksien ostovoima heikkenee ja talouden yleinen epävarmuus lykkää isompia ostoja tuonnemmaksi.

Jotta usko Suomen taloudenpidon kestävyyteen säilyisi, pitäisi hallituksen nopeuttaa rakenteiden uudistamista ja vähentää vientiteollisuuden rasitteita. Palkkaratkaisu toki kohentaa kilpailukykyä ajan kanssa, mutta Suomen vienti tarvitsee nopeammin vaikuttavia toimia.

Viennin ongelmista kertoo omaa kieltään se, että euroalueen maista vain Kreikan vientiluvut kehittyvät Suomen heikommin. Esimerkiksi talousvaikeuksissa rämpineen Espanjan vienti kasvaa nyt ripeästi, koska maa on kyennyt tekemään rajuja uudistuksia parantaakseen kilpailukykyään.

Koko euroalueen viennin vetoa haittaa myös vahva euro, jonka arvo on aivan liian korkea alueen kilpailukykyyn nähden. Vahvuuteen vaikuttaa Yhdysvaltain löysän finanssipolitiikan heikentämä dollari.

Ainoa lääke euron vahvuuteen oli EKP:n päätös alentaa yhä ohjauskorkoa. Siihen kannusti myös inflaation alhaisuus ja kasvavat pelot deflaatiosta eli siitä, että hinnat laskevat. Kun hinnat laskevat, ihmisten ostohalut vähenevät. Miksi ostaa, jos tavaran saa seuraavana päivänä halvemmalla.

Japani on esimerkki deflaatiokierteestä ja siitä, miten vaikeaa sitä on katkaista.

Viennin takkuamisen lisäksi Suomella on myös ikääntymisongelma. Työelämästä poistuu 10 000 ihmistä enemmän kuin uusia tulee tilalle. Talouden kasvu jää tässä yhtälössä pelkästään tuottavuuden kasvun varaan.

Helpotusta toisi työurien pidennys ala- ja yläpäästä sekä keskeltä, mutta sekään ei ongelmaa kokonaan ratkaise. Tuottavuutta on mahdollista nostaa jalostusarvoa kohottamalla ja siirtymällä yhä enemmän korkean teknologian tuotteisiin ja lisäämällä sitä jo oleviin tuotantoprosesseihin. Tie on pitkä, mutta välttämätön.