Uutiset

Suomi Niinistön aikaan

Suomen tasavallan 12. presidentti Sauli Niinistö antoi eilen eduskunnassa juhlallisen vakuutuksensa. Samalla hetkellä päättyi presidentti Tarja Halosen kahden kauden mittainen virkakausi ja loppui kolmekymmentä vuotta kestänyt sosiaalidemokraattisten valtionpäämiesten jatkumo.

Mikä muuttuu Suomessa presidentinvaihdoksen myötä? Tuskin kovin nopeasti mikään, sen enempää ulko- kuin sisäpolitiikassakaan. Presidentti-instituutio on sitten Kekkosen pitkän virkakauden kokenut joukon merkittäviä muutoksia, joista valta-oikeuksien leikkaus ei ole suinkaan vähäisimmästä päästä. Kekkosen seuraajan, Mauno Koiviston aikana käynnistynyt eduskunnan enemmistön tukeen nojaava parlamentarismi on vahvistunut ja kaventanut presidentin poliittista liikkumatilaa tuntuvasti. Vastaavasti hallituksen ja etenkin pääministerin rooli on vahvistunut, mikä näkyy etenkin Suomen ja Euroopan unionin suhteissa.

Tasavallan presidentti vetää kaulaa poliittisiin puolueisiin ja asemansa vuoksi päivän politiikan yläpuolella. Sauli Niinistöllä, vaikka hänellä on voimakastahtoisen poliittisen vallankäyttäjän tausta, on tuskin kovinkaan suuria vaikeuksia ottaa pesäero menneeseen. Aktiivipoliitikon aikoinaankin hän oli monesti oman tiensä kulkija eikä silittänyt myötäkarvaan edes oman puolueensa kokoomuksen linjauksia.

Suomessa presidentin oletetaan olevan koko kansan presidentti, jokaisen suomalaisen puolustaja ja edunajaja. Vaalituloksen perusteella Niinistö joutuu tekemään hiukan töitä voittaakseen etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden suosion. Muutama maakuntamatka ja lämmin sana syrjäseutujen puolesta tasoittaa tietä koko kansan presidentiksi.

Valtaoikeuksistaan riisuttu presidentti ymmärretään Suomessa paljolti arvojohtajaksi. Hänen mielipiteillään on painoarvoa, vaikka hän ei poliittisia päätöksiä voikaan sanella. Arvot syntyvät monesti hyvin pienistä arkipäivän asioista. Presidentti Halosen aikana virallisissa tilaisuuksissa ei tarjoiltu riistaruokia, mutta Niinistön myötä ne palaavat niin presidentin linnan kuin Mäntyniemenkin ruokalistoille. Pikkuasiasta välittyy selkeä viesti presidentin suhtautumisesta esimerkiksi metsästykseen.

Suomessa vertaillaan mielellään presidenttejä toisiinsa ja etsitään eroja heidän toimintaansa. Arviointi on kuitenkin vaikeata, ellei peräti turhaa. Jokaisen presidentin virkakautta ovat leimanneet toisistaan kovin poikkeavat maailmanpoliittiset tapahtumat lähialueillamme. Presidenttien valtaoikeuksissa on niin ikään suuria eroja eikä sisäpolitiikkakaan aina ole ollut seesteistä ja konsensushakuista.

Suomi ja suomalaiset saavat Sauli Niinistöstä kelpo presidentin. Hänen pitkä ja monipuolinen poliittinen uransa ja henkilökohtaiset raskaat koettelemukset ovat muovanneet hänestä suomalaista elämänmuotoa arvostavan valtiomiehen, joka kykenee mieli avoimena työskentelemään myös kansainvälisissä yhteyksissä.

Päivän lehti

18.1.2020