Uutiset

Suomi on kotiuttanut kuusi lasta ja kaksi äitiä Syyrian al-Holin leiriltä tänään – Ulkoministeriö järjesti kotiutuksen yhdessä Saksan viranomaisten kanssa

Suomen viranomaisilla on perustuslain mukainen velvoite turvata leireillä pidettyjen suomalaislasten perusoikeudet, mikäli se on mahdollista.
Al-Holin leirillä kesäkuussa 2019 kuvattuja äitejä ja lapsia. Kuva: AHMED MARDNLI
Al-Holin leirillä kesäkuussa 2019 kuvattuja äitejä ja lapsia. Kuva: AHMED MARDNLI

Suomi on kotiuttanut tänään sunnuntaina kuusi suomalaista lasta ja kaksi äitiä al-Holin leiriltä Koillis-Syyriasta. Kotiutetut ovat nyt kotimaan viranomaisten toimien piirissä.

Lasten tarkkaa ikää ei kerrota, jotta heidän henkilöllisyyttään ei voida eri tietoja yhdistelemällä selvittää.

Ulkoministeriö on järjestänyt kotiutuksen yhdessä Saksan viranomaisten kanssa. Saksa on samassa yhteydessä kotiuttanut saksalaisia lapsia ja heidän äitejään. Suomi ja Saksa tekivät yhteistyötä, koska mailla on varsin samanlainen oikeusperusta. Saksassa on myös lainvoimainen velvoite kotiuttaa ainakin tiettyjä lapsia myös äiteineen.

Suomen viranomaisilla on perustuslain pykälän 22 mukainen velvoite turvata leireillä pidettyjen suomalaislasten perusoikeudet, mikäli se on mahdollista. Al-Holin leirillä pidettyjen lasten perusoikeudet voidaan turvata vain kotiuttamalla heidät Suomeen.

Vain lasten kotiuttaminen ei ollut mahdollista

Lasten mukana on kotiutettu myös heidän äitinsä.  Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi kotiutti myös aikuiset.

Vain lasten kotiuttaminen ei ole ollut ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tannerin mukaan mahdollista. Kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettu huomioon lapsen etu.

Tanner sanoo tehtävämääräyksensä mukaisesti vastuullisena virkamiehenä tehneensä yksin päätöksen äitien kotiuttamisesta.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan toinen nyt kotiutetuista äideistä on kirjoittanut sosiaaliseen mediaan Isistä ihannoivia kirjoituksia.

Tanner ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin. Hän vastaa yleisellä tasolla, että vuosia sitten tapahtunut äidin ideologinen, ääriliikkeitä kannattava mielipiteenilmaus ei voi yksinään ohittaa lapsen oikeuksia.

Tanner sanoo, että riskiprofiileja selvitetään yhdessä suojelupoliisin kanssa.

”Leirillä yhä olevia lapsia ei ole unohdettu”

Koillis-Syyrian leireillä on edelleen viitisentoista suomalaislasta ja puolenkymmentä äitiä. Ihan tarkkaa lukua ulkoministeriö ei kerro, että henkilöllisyydet eivät selviä. Tanner sanoo, että leirillä yhä olevia lapsia ei ole unohdettu.

Tannerin mukaan tehtävä on kesken niin kauan kuin suomalaislapsia on leirillä.

– Kysymys on hätätilasta ja hengenvaarasta. Yritämme päästä eteenpäin, mutta meidän pitää koko ajan ottaa huomioon yksilöllinen harkinta ja turvallisuuskysymykset.

Tannerin mukaan Suomi ei voi vaan yksinkertaisesti hakemassa heitä, jotka haluavat tulla tai jotka haluaa kotiuttaa. Kyse on monimutkaisesta kansainvälisestä prosessista.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön lasten ja nuorten yksikön johtaja Anna Cantell-Forsbom (vas.), ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustinen ja sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen olivat kertomassa al-Holin leiriltä kotiutetuista perheistä. Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner oli paikalla etäyhteydellä karanteenin takia.

Saksan kanssa suunniteltu vuosi

– Nyt kotiutettujen osalta harkintaa on tehty koko ajan. Suomen viranomaisilla on periaatteessa ollut valmius tammikuusta 2020 alkaen tehdä tällainen ratkaisu. Tannerin mukaan vuoden suunnitteluvaihe yhdessä Saksan kanssa kertoo siitä, miten vaikeasta asiasta on kyse.

– Suomessa poliisi tekee kaikista al-Holin leiristä palaavista aikuisista esiselvityksen. Mikäli valtakunnansyyttäjä niin päättää, aloitetaan esitutkinta, jos siihen on perusteita, kertoo sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.

Leiri muodostaa  turvallisuusriskin

Tanner oli mukana hakemassa suomalaisperheitä kotiin ja kotimatka kesti yli vuorokauden. Tanner on ollut paikan päällä alueella.

Hän kertoo, että hänelle on ollut kokopäivätyötä yhteydenpito kaikkiin alueella oleviin tahoihin kuten Koillis-Syyrian itsehallintoalueen edustajiin.

Koillis-Syyrian leirit muodostavat pitkän aikavälin turvallisuusriskin. Mitä kauemmin lapset ovat leireillä, ilman suojaa ja opetusta, sitä vaikeammaksi radikaalin ääriajattelun torjunta käy.

Aiemmin Suomeen tullut noin 15 lasta

Ennen sunnuntaisia kotiutuksia Suomeen oli palannut al-Holista noin 15 lasta. Ulkoministeriön operaatiossa viime vuoden joulukuussa kotiutettiin kaksi orpolasta. Muut lapset olivat ensin paenneet äiteineen leiriltä ja päässeet suomalaisviranomaisten avun piiriin Turkissa.

Leirillä olleita lapsia tuli Suomeen viimeksi elokuussa, jolloin ulkoministeriö kertoi, että leiriltä oli palannut suomalainen äiti alle 10-vuotiaiden lastensa kanssa.

Toukokuun lopussa tiedotettiin kolme naisen ja yhdeksän lapsen saapuneen Suomeen Turkin kautta.

Leiriltä paettu myös omin neuvoin

Nämä perheet olivat paenneet leiriltä omin neuvoin. Elokuussa Suomeen palannut perhe oli mediatietojen mukaan oleskellut Turkissa pidemmän aikaa ennen hakeutumistaan Suomen suurlähetystöön Ankarassa. Suomen ulkoministeriö avusti paenneita perheitä laatimalla näille matkustusasiakirjat ja järjestämällä heidän paluunsa yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa.

Suomen kansalaisella on lain mukaan aina oikeus palata kotimaahansa ja ulkoministeriöllä on konsulipalvelulain mukainen velvollisuus tarjota välttämättömät viranomaispalvelut kotiinpaluun mahdollistamiseksi.

Kotiutusten valmistelu synnytti poliittisen kriisin

Kotiutusoperaation valmistelu syksyllä 2019 synnytti poliittisen kiistan, kun ulkoministeri Pekka Haaviston ja ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen välille syntyi erimielisyyttä siitä, miten ja kuinka nopeasti lapset voidaan kotiuttaa. Eduskunnanperustuslakivaliokunnan viimeviikkoisen mietinnön mukaan Haavisto rikkoi sekä hallintolakia että ulkoasiainhallintolakia yrittäessään siirtää Tuomisen toisiin tehtäviin konsulipäällikön paikalta.

Valiokunta ei kuitenkaan katsonut syytekynnyksen ylittyneen, koska Haavisto ei ollut tullut tietoiseksi toimiensa lainvastaisuudesta. Seuraavaksi kotiutusoperaatioon liittynyttä päätöksentekoa tutkii oikeuskansleri, joka selvittää johtavien virkamiesten roolia Tuomisen tehtäväsiirron valmistelussa. Kyse on siitä, olisiko näiden pitänyt keskeyttää siirron valmistelu saamastaan toimeksiannosta huolimatta. Siirto jäi lopulta toteutumatta.

Juttua päivitetty iltapäivän tiedotustilaisuuden annilla klo 16.00