Kolumnit Uutiset

Suomi on lirissä ilman uusia voimaloita

Energiapoliittinen keskustelumme on vähintäänkin omituista.

Kun pitäisi keskustella siitä, miten turvaamme sähkön saannin jatkossa, väännetään kättä lähinnä lisäydinvoiman puolesta tai vastaan.

Pattitilanteen aiheuttaa se, että Teollisuuden Voiman kolmannen ydinvoimayksikön valmistuminen myöhästyy pahasti, eikä yhtiö voi aloittaa jo luvan saaneen nelosyksikön rakentamista määräajassa.

TVO pyytää hankkeelle viiden vuoden lisäaikaa.

Fennovoiman laitostoimittaja vaihtui ja omistuksen kotimaisuusasteesta on epäselvyyttä.

Valtioneuvoston pitää käsitellä molempien yhtiöiden ydinvoimaluvat uudelleen ja viedä ne eduskuntaan syksyllä.

Lupien uusiminen ei ole lainkaan varmaa. Ilmassa on paljon sen suuntaisia ajatuksia, että Suomen pitää turvautua enemmän uusiutuviin energiamuotoihin ja seurata, mitä muualla maailmassa tapahtuu.

Saksa teki päätöksen ydinvoimasta luopumisesta, Ruotsiin ei uusia laitoksia tule.

TVO:n kolmosvoimalan valmistumisen viivästyminen, Fukushiman ydinvoimakatastrofi ja ydinvoimaloiden rakennuskustannusten nousu ovat muokanneet yleistä ilmapiiriä ydinvoimalle kielteisemmäksi.

Kysymys kuuluu, että miten sähköntuotanto Suomessa turvataan.

Energiateollisuuden laskemien mukaan Suomesta poistuu 15 vuoden kuluessa 5000 megawattia sähköntuotantokapasiteettia eli lähes neljän ydinvoimalan verran.

Poistettavien listalla on vanhoja hiili- ja kaasuvoimaloita sekä Loviisan ydinvoimalat.

Noin valtavaa sähköntuotannon määrää ei korvata tuulella tai risuja polttamalla. Tai jos korvataan, valtion pitää antaa satojen miljoonia vuosittain uusien verkkojen rakentamisen ja tuotannon tukemiseen.

Kuvaava on Vanhasen hallituksen rakentama risupaketti ydinvoimalupien oheen. Sen hintalappu oli 400 miljoonaa euroa.

Jos uudet ydinvoimalat jäävät rakentamatta ja ne korvataan puulla, biopolttoaineilla ja tuulella, on tuen oltava lainakin kaksi kertaa tuota Vanhasen hallituksen tukipakettia suurempi.

Vielä muutama vuosi sitten arvioitiin, että energian hinnan nousu tekee uusiutuvasta energiasta kannattavan lähivuosina. Hinnalle kävi kuitenkin päinvastoin.

Ydinvoimaloiden rakennuskustannukset ovat nousseet muun muassa uusien turvallisuusmääräysten takia.

Silti yksityiset tahot ovat yhä valmiita rahoittamaan tätä tuottomuotoa. Julkista rahaa ei siihen tarvita.

Valtio velkaantuu miljardeilla vuosittain. Siksi hallituksen on vaikea runnoa läpi satojen miljoonien eurojen energiatukipaketteja.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen totesi Talouselämä-lehdessä, ettei hän edes uskalla miettiä vaihtoehtoa, jossa kumpikin luvan saanut ydinvoimala jäisi rakentamatta.